Moikka moi arvoisa lukijani! Jos satut seuraamaan blogiani Facebookissa tai Instassa niin tiedätkin, että me käytiin perheen kanssa tänään ajelulla katsomassa Padvan tarunhohtoista uimarantaa. Padva on melkein näköyhteyden päässä meidän kotisaarista ja ajeltiinkin Padvaa vähän eteenpäin josta lähestulkoon näimme Ulkoluodon eli yhden naapurisaaristamme.
Hassuinta Padvassa on, että se ei varsinaisesti ole saari vaikka onkin enemmän avomerellä kuin esim. meidän saaremme Isoluoto, Salon Särkisalossa. Padva on kiinni Bromarvissa ohuella kaistaleella ja Bromarv on kiinni mantereessa. Kummatkin kuuluvat nykyään Raaseporiin.
Padvaan meni kaunis mutkitteleva tie josta oli paikoin ihan henkeäsalpaavan kauniit merimaisemat! Tie kulki välillä korkeilla harjuilla, jotka ovat toisen Salpausselän loppupäätä ja välillä taas ihan rantaviivaa nuollen. Ajavasta autosta näki aivan upeita muinaisrantoja harjujen rinteillä. Muinaisrantojen pyöreät kivet kertovat tässä aikoinaan olleen jäätikön reunamasta.
Salpausselät ovat syntyneet viime jääkaudella jäätikön sulamisen pysähdyttyä ja ilmaston viilennyttyä äkkiä rajusti nuoremmalla eli kolmannella dryaskaudella (viime jääkauden loppuvaiheen aikainen kylmä jakso, joka alkoi noin 12800 kalenterivuotta sitten).
Kesäaikaan tämä paikka on varmasti todella upea!
Matkan varrella sijaitseva Bromarvin kylän keskusta on sijoittunut muutaman sadan metrin mittaiselle parinkymmenen metrin levyiselle kaistaleelle jonka kummallakin puolella on meri. Varsin erikoinen paikka kylän keskustalle!
Itse Padvan uimaranta oli pienempi kuin kuvittelin. Joistakin kuvista ja blogeista olin saanut käsityksen, että valkoista hiekkarantaa on lähes silmän kantamattomiin, mutta rannan koko olikin varsin vaatimaton hehkutuksiin verrattuna. Avomeri näkymä taas oli aivan mahtava! Autolla ajaessamme näimmekin vilauksen kaukaisesta tankkerista tai muusta isosta aluksesta, mutta rannalle päästyämme se oli jo kadonnut horisonttiin. Kaukaisimpien saarten puut näyttivät leijailevan ilmassa.
Vesi oli kirkasta, lähes värintöntä ja pohjassa näkyi paljon valkoisia simpukoita.
Rantaan huuhtoutuneessa rakkolevässä saattoi havaita paljon simpukoita, näkinkenkiä ja muutaman pikkuisen kalankin.
Rannalla oli myös pieniä vesikasvipalleroita, saman näköisiä mitä akvaarioliikkeissäkin myydään 😀
Aurinko alkoi paistaa pilvisen harmaan päivän keskeltä juuri, kun saavuimme Padvan parkkipaikalle! Ihanaa nähdä pilkahdus valoa näin kauniissa paikassa!
Pienet kotilot olivat valinneet kodikseen rannalle huuhtoutuneen laudan.
Pois lähtiessämme mieheni huomasi vielä ulkohuussin sydämen muotoisesta reiästä pilkistävän auringon ja saimme siitä upeita flarekuvia!
Kotimatkalla ajettiin Tammisaaren kautta ja siellä luottoravintolaan Harold’siin <3 Matkalla nähtiin vielä tällainen kaunis näkymä.
Sellainen oli siis Padva tänä joulukuisena päivänä. Kiitos taas, että luit ja palataan taas asian äärelle toisella kertaa 🙂
Johanna Amnelin
-Tuotekehittäjän erikoisammattitutkinto
-Suorittaa parhaillaan luonnonkosmetiikan tuotekehittäjän tutkintoa
Johanna on taiteellista sukua sekä äitinsä, että isänsä puolelta ja onkin taiteillut niin kynän, pensselin, kameran kuin tietokoneenkin avulla. Johannan valokuvia on kutsuttu näyttelyihin aina Sveitsiin ja Lontooseen saakka, lisäksi amerikkalaisen countrytähden Waylon Jennigsin tyttärenpoika, Struggle Jennings on käyttänyt Johannan kuvia usein blogeissaan.
Koulutukseltaan hän on tuotekehittäjä, mutta ammatiltaan taivaanrannan maalari
