Sivustomme kävijät painivat toisinaan suurten kysymysten äärellä.
Mieltä saattaa askarruttaa, että saanko kävellä johonkin paikkaan jonne johtaa yksityistieksi merkitty tie? Entä saanko kuvata kauniin kartanon? Tai saanko mennä metsässä sijatsevalle nähtävyydelle vaikka reitti sinne kuuluu toisen omistukseen?
Alla nopeita vastauksia em. kysymyksiin sekä lait ja säännökset joihin vastaukset perustuvat.
Lyhyesti:
- Saat kulkea yksityistietä mm. kävellen tai pyörällä yksityistiestä ilmaisevasta merkistä huolimatta.
- Saat kuvata asuintaloja niin kauan, kun et mene asuintalojen pihoille eikä asuintalon pihalla/ikkunoissa näy ihmisiä (asuintalon piha kuuluu kotirauhan piiriin, mutta kotirauha kieltää vain oikeudettoman oleskelun, ei siis esim. tieltä tapahtuvaa kuvaamista. Silti ei ole suositeltavaa kuvailla ihmisten koteja, ellei koti tosiaan ole jollakin tapaa sinulle merkittävä tai omaa merkittävää historiaa tms. Kuvaamisen taas voi kieltää vain salakatselupykälällä (6 §) “kotirauhan suojaamassa paikassa taikka käymälässä, pukeutumistilassa tai muussa vastaavassa paikassa” oleskelevan henkilön kuvaamisen, joka koskee siis henkilön kuvaamista, ei itse talon tai pihan kuvaamista).
Kaikkia luvallakaan otettuja kuvia ei kuitenkaan välttämättä voi julkaista, sillä Rikoslain lukuun 8 § perustuen: “Yksityiselämää loukkaava tiedon levittäminen”. Siihen syyllistyy, jos “esittää toisen yksityiselämästä tiedon, vihjauksen tai kuvan siten, että teko on omiaan aiheuttamaan vahinkoa tai kärsimystä loukatulle taikka häneen kohdistuvaa halveksuntaa”. Näin ollen ennen julkaisua on mietittävä, aiheuttaako kuvan julkaiseminen jollekulle vahinkoa, kärsimystä tai halveksuntaa? - Jokamiehen oikeudella saat kulkea alueilla, jotka eivät ole kenenkään kotipihaa, istutuksia tai viljelyksiä, eli saat kulkea toisen omistamilla mailla, kunhan et mene pihoille, pelloille tai istutuksille.
Jokamiehenoikeudet ja -velvollisuudet
Perinteiset jokamiehenoikeudet ja maamme runsaat metsät ja vesistöt antavat erinomaiset puitteet liikkua ja virkistäytyä luonnossa.
Jokamiehenoikeuksilla tarkoitetaan jokaisen oikeutta käyttää luontoa siitä riippumatta, kuka omistaa alueen tai on sen haltija. Luonnon käyttämiseen jokamiehenoikeuksien sallimissa rajoissa ei siis tarvita maanomistajan lupaa eikä oikeuksien käyttämisestä tarvitse maksaa mitään. Luonnonsuojelualueilla eivät kuitenkaan jokamiehenoikeudet ole sellaisenaan voimassa.
Jokamiehenoikeudella saat
- liikkua jalan, hiihtäen ja pyöräillen luonnossa, kuten metsissä, luonnonniityillä ja vesistöissä
- ratsastaa
- oleskella ja yöpyä tilapäisesti alueilla, joilla liikkuminenkin on sallittua
- poimia luonnonmarjoja, sieniä ja rauhoittamattomia kasveja
- onkia ja pilkkiä
- veneillä, uida ja peseytyä vesistössä ja kulkea jäällä.
Jokamiehenoikeudella et saa
- haitata maanomistajan maankäyttöä
- kulkea pihamailla, istutuksilla tai viljelyksessä olevilla pelloilla
- kaataa tai vahingoittaa kasvavia puita
- ottaa kuivunutta tai kaatunutta puuta
- ottaa sammalta tai jäkälää
- tehdä avotulta toisen maalle
- häiritä kotirauhaa esimerkiksi leiriytymällä liian lähellä asumuksia tai meluamalla
- roskata ympäristöä
- ajaa moottoriajoneuvolla maastossa
- häiritä tai vahingoittaa lintujen pesiä ja poikasia
- häiritä eläimiä
- kalastaa ja metsästää ilman asianomaisia lupia
- päästää koiraa yleiselle uimarannalle, lasten leikkipaikaksi varatulle alueelle, kunnostetulle ladulle tai urheilukentälle
- pitää koiraa kytkemättömänä taajama-alueella, kuntopolulla tai toisen alueella
- pitää koiraa kytkemättömänä 1.3. – 19.8. välisenä aikana edes omalla alueella.
Jokamiehenoikeudella toimiminen ei kuitenkaan saa aiheuttaa vähäistä suurempaa haittaa maanomistajalle, maankäytölle tai luonnolle.
Jokamiehenoikeudet luonnonsuojelualueilla
Suojelualueilla luonnonsuojelulaki antaa mahdollisuuden rajoittaa liikkumista alueen suojelutavoitteen saavuttamiseksi. Kasvien ja kasvinosien kerääminen sekä hyönteisten pyydystäminen on pääsääntöisesti luvanvaraista toimintaa ja sallittu vain tieteellistä tutkimusta varten. Myös liikkumista voidaan rajoittaa, jos alueen eläimistön tai kasvillisuuden säilyttäminen sitä vaatii. Samoin leiriytymistä voidaan rajoittaa tai se voidaan kieltää kokonaan. Tällaiset rajoitukset löytyvät alueen perustamispäätöksen rauhoitusmääräyksistä tai sen järjestyssäännöstä. Eri luonnonsuojelualuetyypit poikkeavat kuitenkin varsin paljon toisistaan tässä suhteessa. Luontoon.fi:ssä esiteltyjen retkikohteiden yhteydessä kerrotaan myös kohdekohtaisista ohjeista ja säännöistä.
Periaatteet suojelualuetyypeittäin:
- Soidensuojelualueilla jokamiehenoikeuksia ei ole rajoitettu millään tavalla. Liikkuminen ja leiriytyminen on vapaata, samoin sienestys, marjastus ja kasvien kerääminen. Joillakin soidensuojelualueilla on tosin rajoitusosia, joilla liikkuminen on kielletty lintujen pesimisaikaan.
- Kansallispuistoissa saa yleensä liikkua vapaasti omin lihasvoimin rajoitusosia lukuun ottamatta. Leiriytyminen on sallittu vain tarkoitukseen osoitetuilla paikoilla. Marjastus, sienestys, onkiminen ja pilkkiminen on sallittu. Sellaiset jokamiehenoikeuteen kuuluvat liikkumismuodot kuin ratsastus, pyöräily ja koiravaljakkoajelu on yleensä sallittu vain siihen tarkoitukseen osoitetuilla reiteillä.
- Joillakin pienemmillä suojelualueilla (esim. vanhojen metsien ja lehtojen suojelualueet) on leiriytyminen kielletty. Muuten on liikkuminen vapaata, samoin marjastus ja sienestys.
- Tiukimmin suojelluilla alueilla, luonnonpuistoissa ja hylkeidensuojelualueilla, on liikkuminen sallittu vain Metsähallituksen luvalla. Poikkeuksen muodostavat ne luonnonpuistot, joiden läpi kulkee retkeilyreitti. Reitiltä ei saa poiketa. Kevon luonnonpuistossa on muista luonnonpuistoista poiketen mahdollista leiriytyä osoitetuilla paikoilla.
http://www.luontoon.fi/jokamiehenoikeudet
Yksityisteiden tienkäytön pelisäännöt
Jokamiehenoikeudella tapahtuvaa yksityistien käyttöä (jalankulku, pyöräily, hiihtäminen, ratsastus) ei yleensä saa kieltää eikä liikennemerkein yksityisteillä edes rajoittaa.
http://www.tieyhdistys.fi/binary/file/-/id/3/fid/122/
24 luku (9.6.2000/531)
Yksityisyyden, rauhan ja kunnian loukkaamisesta
1 § (13.12.2013/879)
Kotirauhan rikkominen
Joka oikeudettomasti
1) tunkeutuu taikka menee salaa tai toista harhauttaen kotirauhan suojaamaan paikkaan taikka kätkeytyy tai jää sellaiseen paikkaan tai
2) rikkoo toisen kotirauhaa metelöimällä, heittämällä esineitä tai muulla vastaavalla tavalla,
on tuomittava kotirauhan rikkomisesta sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi.
1 a § (13.12.2013/879)
Viestintärauhan rikkominen
Joka häirintätarkoituksessa toistuvasti lähettää viestejä tai soittaa toiselle siten, että teko on omiaan aiheuttamaan tälle huomattavaa häiriötä tai haittaa, on tuomittava viestintärauhan rikkomisestasakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi.
2 § (9.6.2000/531)
Törkeä kotirauhan rikkominen
Jos kotirauhan rikkomisessa
1) rikoksentekijä tai osallinen varustautuu teon toteuttamista varten aseella tai muulla henkilöön kohdistuvaan väkivaltaan soveltuvalla välineellä taikka tekijän tai osallisen ilmeisenä tarkoituksena on käyttää henkilöön kohdistuvaa väkivaltaa tai vahingoittaa omaisuutta taikka
2) rikoksen uhrilla on rikokseen liittyvän uhkailun, omaisuuden vahingoittamisen taikka rikoksentekijöiden tai osallisten lukumäärän vuoksi perusteltu syy pelätä henkilökohtaisen turvallisuutensa olevan vaarassa
ja kotirauhan rikkominen on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä, rikoksentekijä on tuomittavatörkeästä kotirauhan rikkomisesta sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.
3 § (15.7.2005/585)
Julkisrauhan rikkominen
Joka oikeudettomasti
1) tunkeutuu taikka menee salaa tai toista harhauttaen virastoon, liikehuoneistoon, toimistoon, tuotantolaitokseen, kokoustilaan taikka muuhun vastaavaan huoneistoon tai rakennukseen tai sellaisen rakennuksen aidatulle piha-alueelle taikka kasarmialueelle tai muulle puolustusvoimien tai rajavartiolaitoksen käytössä olevalle alueelle, jolla liikkuminen on asianomaisen viranomaisen päätöksellä kielletty, taikka
2) kätkeytyy tai jää 1 kohdassa tarkoitettuun paikkaan,
on tuomittava julkisrauhan rikkomisesta sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi.
Julkisrauhan rikkomisena ei kuitenkaan pidetä tekoa, josta on aiheutunut ainoastaan vähäinen haitta.
4 § (9.6.2000/531)
Törkeä julkisrauhan rikkominen
Jos julkisrauhan rikkomisessa
1) rikoksentekijä tai osallinen varustautuu teon toteuttamista varten aseella tai muulla henkilöön kohdistuvaan väkivaltaan soveltuvalla välineellä taikka tekijän tai osallisen ilmeisenä tarkoituksena on käyttää henkilöön kohdistuvaa väkivaltaa tai vahingoittaa omaisuutta taikka
2) rikoksen kohteena on eduskunnan, tasavallan presidentin tai valtioneuvoston taikka vieraan valtion tai hallitusten välisen järjestön valtuuskunnan tai edustuston käytössä oleva rakennus tai huoneisto
ja julkisrauhan rikkominen on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä, rikoksentekijä on tuomittavatörkeästä julkisrauhan rikkomisesta sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.
5 § (9.6.2000/531)
Salakuuntelu
Joka oikeudettomasti teknisellä laitteella kuuntelee tai tallentaa
1) keskustelua, puhetta tai yksityiselämästä aiheutuvaa muuta ääntä, jota ei ole tarkoitettu hänen tietoonsa ja joka tapahtuu tai syntyy kotirauhan suojaamassa paikassa, taikka
2) muualla kuin kotirauhan suojaamassa paikassa salaa puhetta, jota ei ole tarkoitettu hänen eikä muunkaan ulkopuolisen tietoon, sellaisissa olosuhteissa, joissa puhujalla ei ole syytä olettaa ulkopuolisen kuulevan hänen puhettaan,
on tuomittava salakuuntelusta sakkoon tai vankeuteen enintään yhdeksi vuodeksi.
Yritys on rangaistava.
6 § (9.6.2000/531)
Salakatselu
Joka oikeudettomasti teknisellä laitteella katselee tai kuvaa
1) kotirauhan suojaamassa paikassa taikka käymälässä, pukeutumistilassa tai muussa vastaavassa paikassa oleskelevaa henkilöä taikka
2) yleisöltä suljetussa 3 §:ssä tarkoitetussa rakennuksessa, huoneistossa tai aidatulla piha-alueella oleskelevaa henkilöä tämän yksityisyyttä loukaten,
on tuomittava salakatselusta sakkoon tai vankeuteen enintään yhdeksi vuodeksi.
Yritys on rangaistava.
7 § (9.6.2000/531)
Salakuuntelun ja salakatselun valmistelu
Joka sijoittaa 5 tai 6 §:ssä tarkoitetun laitteen salakuuntelussa tai -katselussa käytettäväksi, on tuomittava salakuuntelun valmistelusta tai salakatselun valmistelusta sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi.
8 § (13.12.2013/879)
Yksityiselämää loukkaava tiedon levittäminen
Joka oikeudettomasti
1) joukkotiedotusvälinettä käyttämällä tai
2) muuten toimittamalla lukuisten ihmisten saataville
esittää toisen yksityiselämästä tiedon, vihjauksen tai kuvan siten, että teko on omiaan aiheuttamaan vahinkoa tai kärsimystä loukatulle taikka häneen kohdistuvaa halveksuntaa, on tuomittavayksityiselämää loukkaavasta tiedon levittämisestä sakkoon.
Yksityiselämää loukkaavana tiedon levittämisenä ei pidetä sellaisen yksityiselämää koskevan tiedon, vihjauksen tai kuvan esittämistä politiikassa, elinkeinoelämässä tai julkisessa virassa tai tehtävässä taikka näihin rinnastettavassa tehtävässä toimivasta, joka voi vaikuttaa tämän toiminnan arviointiin mainitussa tehtävässä, jos esittäminen on tarpeen yhteiskunnallisesti merkittävän asian käsittelemiseksi.
Yksityiselämää loukkaavana tiedon levittämisenä ei myöskään pidetä yleiseltä kannalta merkittävän asian käsittelemiseksi esitettyä ilmaisua, jos sen esittäminen, huomioon ottaen sen sisältö, toisten oikeudet ja muut olosuhteet, ei selvästi ylitä sitä, mitä voidaan pitää hyväksyttävänä.
8 a § (13.12.2013/879)
Törkeä yksityiselämää loukkaava tiedon levittäminen
Jos yksityiselämää loukkaavassa tiedon levittämisessä aiheutetaan suurta kärsimystä tai erityisen suurta vahinkoa ja rikos on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä, rikoksentekijä on tuomittavatörkeästä yksityiselämää loukkaavasta tiedon levittämisestä sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.
9 § (13.12.2013/879)
Kunnianloukkaus
Joka
1) esittää toisesta valheellisen tiedon tai vihjauksen siten, että teko on omiaan aiheuttamaan vahinkoa tai kärsimystä loukatulle taikka häneen kohdistuvaa halveksuntaa, taikka
2) muuten kuin 1 kohdassa tarkoitetulla tavalla halventaa toista,
on tuomittava kunnianloukkauksesta sakkoon.
Kunnianloukkauksesta tuomitaan myös se, joka esittää kuolleesta henkilöstä valheellisen tiedon tai vihjauksen siten, että teko on omiaan aiheuttamaan kärsimystä ihmiselle, jolle vainaja oli erityisen läheinen.
Edellä 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettuna kunnianloukkauksena ei pidetä arvostelua, joka kohdistuu toisen menettelyyn politiikassa, elinkeinoelämässä, julkisessa virassa tai tehtävässä, tieteessä, taiteessa taikka näihin rinnastettavassa julkisessa toiminnassa ja joka ei selvästi ylitä sitä, mitä voidaan pitää hyväksyttävänä.
Kunnianloukkauksena ei myöskään pidetä yleiseltä kannalta merkittävän asian käsittelemiseksi esitettyä ilmaisua, jos sen esittäminen, huomioon ottaen sen sisältö, toisten oikeudet ja muut olosuhteet, ei selvästi ylitä sitä, mitä voidaan pitää hyväksyttävänä.
10 § (13.12.2013/879)
Törkeä kunnianloukkaus
Jos 9 §:n 1 momentissa tarkoitetussa kunnianloukkauksessa aiheutetaan suurta kärsimystä tai erityisen suurta vahinkoa ja rikos on myös kokonaisuutena arvostellen törkeä, rikoksentekijä on tuomittava törkeästä kunnianloukkauksesta sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.
11 § (9.6.2000/531)
Määritelmä
Kotirauhan suojaamia paikkoja ovat asunnot, loma-asunnot ja muut asumiseen tarkoitetut tilat, kuten hotellihuoneet, teltat, asuntovaunut ja asuttavat alukset, sekä asuintalojen porraskäytävät ja asukkaiden yksityisaluetta olevat pihat niihin välittömästi liittyvine rakennuksineen.
12 § (13.12.2013/879)
Syyteoikeus
Syyttäjä ei saa nostaa syytettä kotirauhan rikkomisesta, viestintärauhan rikkomisesta, törkeästä kotirauhan rikkomisesta, julkisrauhan rikkomisesta, salakuuntelusta, salakatselusta eikä salakuuntelun tai salakatselun valmistelusta, ellei asianomistaja ilmoita rikosta syytteeseen pantavaksi taikka ellei erittäin tärkeä yleinen etu vaadi syytteen nostamista.
Syyttäjä ei saa nostaa syytettä yksityiselämää loukkaavasta tiedon levittämisestä, törkeästä yksityiselämää loukkaavasta tiedon levittämisestä, kunnianloukkauksesta eikä törkeästä kunnianloukkauksesta, ellei asianomistaja ilmoita rikosta syytteeseen pantavaksi. Valtakunnansyyttäjä voi kuitenkin antaa määräyksen syytteen nostamisesta, jos rikos on tapahtunut joukkotiedotusvälinettä käyttäen ja erittäin tärkeä yleinen etu vaatii syytteen nostamista.
Edellä 9 §:n 2 momentissa tarkoitetun rikoksen voi ilmoittaa syytteeseen pantavaksi kuolleen leski, sisarus, sukulainen suoraan etenevässä tai takenevassa polvessa taikka vainajan kanssa yhteisessä taloudessa elänyt tai muu, jolle vainaja oli erityisen läheinen.
13 § (13.5.2011/511)
Oikeushenkilön rangaistusvastuu
Törkeään kunnianloukkaukseen, silloin kun rikoksen vaikuttimena on rotu, ihonväri, syntyperä, kansallinen tai etninen alkuperä, uskonto tai vakaumus, seksuaalinen suuntautuminen tai vammaisuus taikka niihin rinnastettava muu peruste, sovelletaan, mitä oikeushenkilön rangaistusvastuusta säädetään.
