Heippatirallaa ihana lukijani!

Kun aloitin yrittäjänä vuonna 2013 valokuviini pohjautuvilla tuotteilla, en osannut arvatakaan mihin se tulee myöhemmin johtamaan. Olin sairastanut pitkän vaikean masennuksen, josta vasta aloin nousta jaloilleni, jaloilleni tarkoittaa tässä kohtaa, että en tarvinnut enää “kuin” 3-4:n tunnin päiväunet. Joka päivä!

Vaikea-asteinen masennus oli kohdallani sellaista, joka veti paksun harmaan verhon kasvojeni eteen. En nähnyt, en tuntenut iloa, en surua. En ollut kiinnostunut itsestäni, en lapsistani. Elin tuossa sumussa yli 10 vuotta.

Kun sitten vuonna 2011 syksyllä pääsin muuttamaan maalle, aloin vihdoin saada tuota sumeaa verhoa edestäni. Ulkoilin pihassani, tein puutarhahommia, aloin taas näkemään maailman värejä ja tuntemaan arjen fiiliksiä. Kahden vuoden kuluttua pidin jo valokuvanäyttelyitä ja myin teoksiani. Kehitin niistä tuotteita, joita myös myin.

Päiväunet olivat jääneet ja jaksoin arjessa jo “ihan hyvin”. Ihan hyvin tarkoittaa tuossa kohtaa, että jaksoin nousta aamulla ylös, pestä ehkä koneellisen pyykkiä, käydä valokuvaamassa, tehdä ruuan lapsille ja mennä ajoissa nukkumaan. Vaikka masennuksen painava verho alkoikin väistyä, ei minulla ole sen jälkeen ollut sellaista energiaa, jota toisilla ihmisillä on.

Masennus on sairaus, joka on taustallani luultavasti aina. Toiset parantuvat masennuksesta, toiset oppivat elämään sen kanssa, toiset takeltelevat synkkyydessään. Masennusta on monenlaista ja jokainen kokee sen omalla tavallaan. Masennusta ei pääse karkuun, jos se on päättänyt jäädä sisällesi asumaan.

Masennuksen lisäksi minulla on diagnosoidut sosiaalisten tilanteiden pelko ja tarkkaavaisuushäiriö. Kuitenkin kaikkien näiden kanssa perustin toiminimen, jonka kautta myin alkuun omia tuotteitani ja myöhemmin myös muiden käsityöläisten tuotteita.

Verkkokauppabusiness lähtikin yllättäin kasvamaan niin hurjasti, että monen muuttujan jälkeen jouduin myymään sen oman jaksamiseni tähden vuonna 2018. Saman vuoden maaliskuussa perustin osakeyhtiön, jossa keskityttiin vain itse kehittämieni kosmetiikka ja puhdistusaineiden valmistukseen. Ensimmäisen vuotemme liikevaihto kipusi n. 430 000 euroon ja toisen vuoden liikevaihto n. 720 000 euroon. Kolmantena vuonna, eli vuonna 2020 ensimmäisen 6kk:n liikevaihto lähentelee jo 900 000 euroa.

Tämä kaikki on saatu aikaan villeillä unelmilla ja perheen sekä ystävien tuella. Lainarahaa meillä ei yrityksen pyörittämiseen tai perustamiseen ole koskaan otettu. Emme myöskään ole saaneet tai edes hakeneet mitään avustuksia, tukia, starttirahoja tai vastaavia. Sijoittajiakaan meillä ei ole, eikä ole koskaan ollut. Yritys on ruokkinut itse itseään ja pyörinyt omalla tulollaan, ja kaikki mitä on tullut, on panostettu voimakkaaseen kasvuun.

Nyt liikkuvia osia alkaa olla jo sen verran, että tarkkaavaisuushäiriöstä kärsivällä on pahoja vaikeuksia saada pidettyä kaikki pyörät pyörimässä ja kaikki toiminnot toimimassa. Masennus ja väsymys jokapäiväisenä ystävänäni enenevissä määrin aiheutti jälleen päiväunien tarvetta. Sosiaalisten tilanteiden pelko taas vaikeuttaa työntekijöiden palkkaamista ja nekin vähät, joita on pystytty palkkaamaan, aiheuttaa mahdotonta väsymistä arjessani vaikka kohtaamiset ovatkin todella vähäisiä.

Kaikki nämä yhdessä ovat aiheuttaneet vakavaa ajatusten hajoamista, lähimuistin menetystä, väsymystä, stressiä ja kaikkein eniten yritystoiminnan toimimattomuutta. Vaikka kalenterit (sähköinen ja paperinen) ovat apuna muistilappujen lisäksi, on tällaisella ihmisellä hankaluuksia muistaa kaikki ja ottaa kaikki tarpeellinen huomioon (huumetaustani vuoksi minun ei ole mahdollista saada keskittymiskykyä helpottavia lääkkeitä). Siksi nyt onkin aika luovuttaa yrityksen hallinta sellaiselle, jolla on paremmat mahdollisuudet jatkaa yrityksen kasvua ja laajenemista 🙂

Tyttäreni Veera astuu toimitusjohtajan saappaisiin ja jatkaa tästä mihin minä jäin. Osa-aikainen asiakaspalvelijamme Iida aloittaa kokopäiväisenä ja vakituisena työntekijänä samaan aikaan, ja panostamme nyt täyspainoisesti myös sähköpostien ja someviestinnän aktiivisuuteen 🙂

Odotan innolla tätä uutta aikaa ja odotan myös, että saisin oman terveyteni takaisin. Viimeiset 4 vuotta ovat tuoneet yli 20 kiloa painoa, masennusta, väsymystä, aikaansaamattomuutta, muistamattomuutta ja erinäisiä muitakin ongelmia arkeeni. Toivon, että tuleva antaa minulle edes osan siitä energiasta ja halusta liikkua ulkona takaisin, jota minulla vielä ennen menestystä oli.

Pysyn edelleen taustalla ja neuvon jos neuvoja kaivataan. Muutoin toivon, että saan keskittyä hetkisen puutarhaani, valokuviini ja blogiin vaikka 🙂

Kiitän kaikkia, jotka ovat mahdollistaneet minulle tämän hyvin opettavaisen matkan <3

Author

Johanna Amnelin -Tuotekehittäjän erikoisammattitutkinto -Suorittaa parhaillaan luonnonkosmetiikan tuotekehittäjän tutkintoa Johanna on taiteellista sukua sekä äitinsä, että isänsä puolelta ja onkin taiteillut niin kynän, pensselin, kameran kuin tietokoneenkin avulla. Johannan valokuvia on kutsuttu näyttelyihin aina Sveitsiin ja Lontooseen saakka, lisäksi amerikkalaisen countrytähden Waylon Jennigsin tyttärenpoika, Struggle Jennings on käyttänyt Johannan kuvia usein blogeissaan. Koulutukseltaan hän on tuotekehittäjä, mutta ammatiltaan taivaanrannan maalari CV

Vastaa

%d bloggaajaa tykkää tästä: