Koskella tl sijaitsee palanen jääkaudella syntynyttä Etelä-suomalaista harjumaisemaa, jolla on sijainnut vuosituhannen alkupuolella linnavarustus.
Hevonlinnan ulkoilukeskukselta löytyy pulkkamäki, grillikota, wc, frisbeegolfrata, beachvolley, heppaparkki, suppalampi ja ylempää harjulta löytyy näköalatorni, wc, laavu ja nuotiopaikka. Alueella menee myös pururata ja talvella hiihtoladut.



Hevonlinnankukkula samoin kuin Säärensuon reunamuodostuma kuuluvat samaan itä-länsi/koillinen harjumuodostelmaan. Hevonlinan muodostuma on jään reunan eteen muodostunut suisto, jonka ydin on soraa ja reunat sekä pääliosa hiekkaa.

Harjumuodostelma on noin 6 kilometriä pitkä ja se rajoittuu pääosin savi- ja silttipeitteiseen maastoon. Harjumuodostuman keskiosan kokonaispaksuudeksi on arvioitu noin 40 metriä.
Suomen viimeisin kokema jääkausi oli Veiksel-jääkausi joka vallitsi noin 116 000 – 11 500 vuotta sitten. Tänä aikana mannerjäätikkö ehti suureta ja pienetä useita kertoja peittäen Suomen välillä kokonaan jään alle ja välillä päästäen Suomen osin jäättömäksi.
Suomen alue alkoi paljastua jään alta noin 13 000 vuotta sitten ja lopullisestikin jää hävisi Käsivarren Lapistakin 10 500 vuotta sitten peittäen Suomen suurelta osin veden alle.
Aluksi kuivalle maalle levittäytyi tundramainen kasvillisuus, sen jälkeen tunturikoivut ja lopulta mäntymetsät.

Suomi on ollut miljoonien vuosien aikana useita kertoja paksun mannerjään alla, tällöin Pohjolassa ei ole ollut muuta kuin lunta ja jäätä.
Noin 40 000-30 000 vuotta sitten Suomessa saattoi olla jäätön kausi, jolloin täällä saattoi elää mammutteja ja peuroja.
Suomesta on löytynyt ainakin kolme mammutinluuta: Lohtajalta, Nilsiästä ja Helsingistä.

Suomen Perämeren rannikon Lohtajan mammutinluu on ajoitettu 24450+-385 radiohiilivuotta vanhaksi, ja Pohjois-Savossa olevan Nilsiän mammutinluu 22420+-315 radiohiilivuotta vanha, ja Helsingin 23340+-350 radiohiilivuotta sitten.





Maisema harju- ja reunamuodostelma -alueille on hyvinkin vaihtelevaa harjanteiden ja suppien korkeusvaihteluiden takia.
Myös suuria siirtolohkareita näkyy paljon. Ne ovat suuria kivilohkareita joita jäämassat reppivät irti kallioista ja kuljettivat mukanaan.
Jäämassat hioivat myös kalliomme sileiksi ja niissä on edelleen nähtävillä jääkauden kulkemissuunta naarmuina ja viiruina kallion pinnassa.
Joskus jään sulamisvesi otti jonkun kiven ja alkoi pyörittämään sitä paikallaan ja näin syntyivät hiidenkirnut.
Jäämassan sulaessa syntyivät myös hiekka- ja soraharjut, joiden aines on sulamisvesissä kerrostunutta hiekkaa ja soraa, osittain myös moreenia. Myös pirunpellot syntyivät tällöin.

Kun jääkausi pysähtyi Hämeeseen, syntyivät poikittaisharjut, ja kun se jatkoi etenemistään, syntyivät pitkittäisharjut. Harjujen metsä on kuivaa mäntykangasta, jonka aluskasvillisuus on niukka. Harjujen keskellä on jyrkkäreunaisia suppakuoppia. Ne syntyivät jääkauden jälkeen, kun maa-aineksen sekaan jääneet valtavat jäälohkareet sulivat, ja harjun pinta romahti. Harjujen jyrkkiä rinteitä on muinoin käytetty vihollisilta suojautumiseen.

Männyt ovat vallanneet suurimmaksi osaksi harjujen rinteet.




Hevonlinnalta löytyy jääkauden muodostama syvä suppa-lampi.

Suppa on jääkauden sulamisvaiheen aikana harjualueille muodostunut  pyöreä painanne. Se syntyy, kun soraan ja hiekkaan hautautunut jäätikön sulamisvirtojen kuljettama suuri jäälohkare sulaa, ja lohkareen yläpuolella oleva maa-aines romahtaa.







Sijainti: Huovintie 215 Koski tl
Lähteet: https://fi.wikipedia.org/wiki/Harju
http://www.turisti-info.fi/n%C3%A4ht%C3%A4vyydet/hevonlinnan-harju-ja-hevonlinnan-j%C3%A4rvi/1663/
http://oppiminen.yle.fi/yhteinen-ymparisto/jaakauden-jalkia
https://fi.wikipedia.org/wiki/Viime_j%C3%A4%C3%A4kausi_Suomessa
http://www.geologia.fi/index.php/2011-12-21-12-30-30/2011-12-21-12-39-11/2011-12-21-12-39-51/kasvillisuuden-kehitys
http://www.hs.fi/tiede/a1391158156920

Author

Johanna Amnelin -Tuotekehittäjän erikoisammattitutkinto -Suorittaa parhaillaan luonnonkosmetiikan tuotekehittäjän tutkintoa Johanna on taiteellista sukua sekä äitinsä, että isänsä puolelta ja onkin taiteillut niin kynän, pensselin, kameran kuin tietokoneenkin avulla. Johannan valokuvia on kutsuttu näyttelyihin aina Sveitsiin ja Lontooseen saakka, lisäksi amerikkalaisen countrytähden Waylon Jennigsin tyttärenpoika, Struggle Jennings on käyttänyt Johannan kuvia usein blogeissaan. Koulutukseltaan hän on tuotekehittäjä, mutta ammatiltaan taivaanrannan maalari CV

Vastaa

%d bloggaajaa tykkää tästä: