Kiskon kirkkojärven itärannalla sijaitsi Haapaniemen linna, josta enää on jäljellä kellarikerros. Se on rakennettu 1500 luvulla ja on yksi rannikkoseudun vanhimmista aateliskartanoista.

Isonvihan aikoihin 1700 luvulla linna raunioitui jättäen jälkeensä vielä nähtävillä olevan holvatun kellarikerroksen.
Alue on asuttu viimeistään 1300 luvulla ja ensimmäiset merkinnät Haapaniemestä on vuodelta 1469.
Haapaniemen ensimmäinen tunnettu omistaja oli Krister Frille.
Suomen 1500-luvun kivikartanot, joista valtaosa sijaitsi Varsinais-Suomessa, kuuluivat mahtisuvuille, kuten Horneille, Totteille ja Flemingeille. Haapaniemi oli Henrik Klaunpoika Hornin pääkartano 1540-luvun puoliväliin asti. 1600-luvun loppupuolella kartanon omistus siirtyi Flemingeille. Linna rakennettiin ilmeisesti vuosien 1450 ja 1525 välisenä aikana.

Fiskarsin ruukki sai jo 1700 luvun lopulla raunioituneen kartanon omistukseensa vuonna 1737 ja vuonna 1883 omistus siirtyi Fiskars OY:lle.
Itse kivirakennus jäi ilmeisesti asumattomaksi jo 1600 luvulla ja viereinen puurakennus alkoi hoitaa isäntäperheen kodin virkaa.
Fiskarsin omistuksessa olleen säteriksi muodostetun tilan hoidosta vastasivat lampuodit, vaikka heitä rippikirjoissa välillä tituleerataankin lyhenteellä “B(on)de”.
Linnassa tehtiin tutkimuskaivauksia 1910 luvulla ja sitä kunnostettiin vuosina 1950-1958 Kiskon kunnan rahoittamana.
“Haapaniemen herrat ja rouvat ovat jättäneet jälkensä myös kansanperinteeseen. Seuraava tarina on yksi väkevimmistä:
Muun virkansa ohessa oli Horn-herralle uskottu hyvin tärkeä toimi. Hän, näet, oli määrätty nuoren alaikäisen kuningattaren holhoojaksi. Vaan kun kuningattarelle tuli halu mennä miehelään, niin koetti Horn-herra sitä estää. Siitä vihastui kuningatar häneen niin, että päästyänsä itse hallitsijaksi antoi hänen mestata. Mestaus toimitettiin Ruotsissa (toisten tarinoitten mukaan Viipurissa), josta hänen ruumiinsa tuotiin Kiskoon omaan hautaansa pantavaksi. Ruumiin vaunujen eteen oli valjastettu kuusi mustalla veralla verhottua hevosta, joiden sieraimien eteen oli asetettu torvet, jotka hevosten hengittäessä antoivat surullisesti valittavan äänen.”

“Nyt myöhempinä aikoina, kun Haapaniemen hautakammio oli otettu kirkon omaisuudeksi ja Haapaniemen ruumiit sieltä pois kuletettu ja haudattu, niin sanottiin Horn-herran arkkukin niiden joukossa olleen. Arkku oli ollut hyvin leveä ja koristettu hopeisilla kiskoilla. Ne kiskottiin irti ja teetettiin Herra Ehtoollisastioiksi kirkkoon. Itse ukko Horn oli maannut arkussaan pää kainalossa.”
Helsingfors Dagblad lehden mukaan Haapaniemen haudan hävitys olisi tapahtunut ennen vuotta 1818.
Kiskon kirkkomaalla on edelleen kolme erillistä hautakappelia, joista yksi on siis Horn-suvulla 1600-luvulla käytössä ollut harmaakivestä rakennettu hauta. Muut kaksi kuuluvat Hongiston sekä Toijan Mellerin talon perheille sekä Viman-suvulle.
Jäljelle jääneet muurit ovat harmaakiveä ja holvit liuskekiveä, jota on saatu läheisestä Hyypiänvuoresta.
Linnanraunion vieressä on 1700 luvulta peräisin oleva Haapaniemen rälssisäterin mansardikattoinen rakennus.






Sijainti: Haapaniementie Kisko
Lähde: http://fi.wikipedia.org/wiki/Haapaniemen_linna

Author

Johanna Amnelin -Tuotekehittäjän erikoisammattitutkinto -Suorittaa parhaillaan luonnonkosmetiikan tuotekehittäjän tutkintoa Johanna on taiteellista sukua sekä äitinsä, että isänsä puolelta ja onkin taiteillut niin kynän, pensselin, kameran kuin tietokoneenkin avulla. Johannan valokuvia on kutsuttu näyttelyihin aina Sveitsiin ja Lontooseen saakka, lisäksi amerikkalaisen countrytähden Waylon Jennigsin tyttärenpoika, Struggle Jennings on käyttänyt Johannan kuvia usein blogeissaan. Koulutukseltaan hän on tuotekehittäjä, mutta ammatiltaan taivaanrannan maalari CV

Vastaa

%d bloggaajaa tykkää tästä: