3.1.2016

Grabbackan linnanrauniot

Raaseporin Grabbackan rauniot ovat 1400- ja 1500 luvulla rakennetun kartanolinnan jäännös jonka rakensi Måns Andersoninpoika Grabbe.
Linnan ohi kulkee keskiaikaisen Suuren Rantatien ns. yhdystien linjaus. Yhdystien varrelle rakennettu Grabbacka on yksi neljästä Länsi-Uudellemaalle 1400 luvun lopulla rakennetuista kivilinnoista. Raunion vieressä oleva Grabbackan tilan päärakennus on valmistunut 1860 luvulla ja sen nykyinen asu on peräisin 1930 luvulta.
Nykyinen Gösbackavikenin viljelysaukea oli vielä esihistoriallisella ajalla merenlahtea. Alueen sijainti merenlahdella, jokien ja ensimmäisen Salpausselän risteyksessä mahdollisti alueelle hyvät maa- ja vesiliikenneyhteydet. Alueella olikin tiheä asutus jo rautakaudella, tästä todisteena on lukuisat rautakautiset löydöt, asuinpaikat, linnavuoret ja haudat.
Suuren Rantatien linjaus kulki keskiajalla Karjaan kautta ja samoihin aikoihin pitäjään rakennettiin Raaseporin ja Junkarsbordin linnat sekä Grabbackan kartanolinna.
Aikoinaan Kuningatar Margareta antoi määräyksen, ettei torneja ja linnoja saa rakentaa kivestä, mutta määräys kumottiin vuonna 1483, jonka jälkeen oletettavasti Grabbackakin rakennettiin.
Månsin poika Nils Grabbe toimi mm. Raaseporin läänin kihlakunnan tuomarina sekä Länsi-uudenmaan voutina.
Kustaa Vaasakin vieraili Grabbackassa 6.12.1555 Nils Grabben vävypojan Erik Axelinpojan vieraana.
Tila oli vuoteen 1625 asti Beata Grabben ja Erik Arvidinpoika Stålarmin jälkelaisten omistuksessa ja siirtyi sen jälkeen Fagervikin ruukin maalaistaloksi seuraavan 200 vuoden ajaksi.
Kivirakennus paloi vuonna 1672 ja sen pohjakerros säilyi kellarina vuosina 1684-1865 rakennetun puutalon yhteydessä.
Linnanrauniolla tehtiin kaivauksia vuosina 1937-1939 jolloin raunio paljastettiin maakerrostumien alta.
Muureissa olevista saumoista voidaan todeta rakennuksen syntyneen useassa eri vaiheessa. Pohjakerroksen vanhin osa on yhden huoneen kokoinen (huone A) joka lienee ollut asuintornirakenne. Seuraavaksi on rakennettu lisäksi torni kohtaan B.
Jokaisessa kerroksessa oli keskiajalle tyypillisesti kaksi asuinhuonetta.
Taloa on laajennettu vielä myöhemmin lisää jolloin sen pohjakaavasta on tullut epäsäännöllisen muotoinen.
Nykyisellään asuinlinnasta on jäljellä pohjakerroksen muurit sekä yksi ehjä kellari (huone C).

Mitähän olisi Måns Grabbe ajetellut jos olisi tiennyt asuinlinnansa kellarikerroksen säilyvän ainakin n. 600 vuotta ja, että me tulevaisuuden ihmiset sitä käytäisiin katsomassa ja kuvaamassa 😀

Sijainti: Törvesbrovägen 195 Raasepori, maatilakeskuksen pihamaalla.
Lähteet: Grabbackan opasteet
http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=2095