Särkisaloa kutsutaan Finbyksi, mutta Finby on myös yksi kylä Särkisalon Isoluodossa.
Finby (Särkisalo)
Särkisalo sijaitsee eteläisessa Suomessa, Saaristomeren rannikolla ja käsittää yhteensä 119 saarta sekä kaistaleen mannerta. Suurimmat saaret ovat Isoluoto, Ulkoluoto ja Pettu.

Finby (Särkisalo)
Aikojen alussa Särkisalo on ollut meren pohjaa ja siitä syystä (vakituinen) asutus tänne on tullut verrattain varsin myöhään, n. 1100-1200-luvulla. Pronssikautisesta (1700-500 eaa.) asutuksesta kertonee reilut kymmenen hiidenkiuasta jotka sijaitsevat Särkisalon korkeimmilla kallioilla (Puosinmäellä 3 kpl, Suutarkylässä 1, Finnarvissa 1 joka on tuhottu, Mikonhuhdan niityllä 1, Mondolan metsässä 2 kpl, mutta näistä ehkä kattavammin myöhemmin).
Särkisalo on luultavasti saanut ensimmäiset vakituiset asukkaansa Kemiön saaren ja Läntisen Uudenmaan kanssa samaan aikaan. Maahanmuutto alkoi n. 1100-luvulla. 1200-luvulla Suomi oli jo osa Ruotsin valtakuntaa. Kruunulle uudet tilat merkitsivät lisää verotuloja ja tästä syystä Kruunu kiirehti erämaiden raivaustoimintaa. Varsinais-Suomen kuninkaankartanot olivat ruotsalaisia siirtokuntia suomalaisilla seuduilla.
Finby (Särkisalo)
Ensimmäinen maininta seudulta jolla Särkisalo sijaitsee on 12. kesäkuuta 1329, kun Olle Före, Haquinus/Håkan de Sekkiaesalu ja Agmundus Casse de Karlsö lahjoittivat Krakanäsin kalkkivuoren Turun Tuomiokirkolle. Asiakirja oli kirjoitettu Latinaksi ja päällä luki “Super Saekkaela et Krakanäs in Kimitto”. Sekkiaesala on Säcksalan kylä, nyk. Siksalo (Sixsala) ja Förbyn nimi luultavimmin juontaa juurensa juuri kyseisen herra Fören nimestä samoin kuin Kaukosalo (Kolsöö, Koolsöö, Kålsjö) juontanee Karslön nimestä. Nämä paikat olivat tuohon aikaan Kemiöön kuuluvia, josta voimme olettaa, että ensimmäisillä Kemiöstä itäänpäin olevilla saaren asukkailla oli läheinen yhteys Kemiöön. Föreby (nyk. Förby) mainitaan ensi kerran vuonna 1540.
Finby (Särkisalo)
Kalkkivuoren sijainti oli asiakirjassa mainittu hyvin epämääräisesti eikä Krakanäsin kiven käytöstä ole löytynyt mainintoja, mutta koska Särkisalon kalkkikivessä on myös hienorakenteisia marmorisia esiintymiä, voidaan olettaa, että joissakin Turun Tuomiokirkon rakenteissa olisi käytetty juuri Krakanäsin kiveä.
Finby (Särkisalo)
Särkisalo onkin parhaiten tunnettu kalkkikivikaivoksistaan sekä kalkkiteollisuuden mahtimiehestä Kalkki-Petteristä, jonka kotipaikka on Förbyn kartano.
Finby (Särkisalo)
Finby (Särkisalo)
Finby (Särkisalo)
Särkisalossa on kuitenkin ollut paljon muutakin mahtavaa kuin kalkki.
Keskiajalla särkisalolaisia purjehtijoita on liikkunut pisin Suomen rannikkoa sekä Tukholman ja Mälarin alueilla että Viron ja Baltian alueilla. Särkisalossa on ollut paljon laivanrakennustoimintaa sekä kaupankäyntiä jota on pyritty myös rajoittamaan Ruotsin kuninkaan toimesta, mutta nokkelat särkisalolaiset ovat kiertäneet näitä rajoitteita hankkimalla osuuksia mm. kemiöläisistä ja tenholalaisista laivoista joita kiellot eivät koskeneet.
Kaupankäynti oli tuottoisaa puuhaa ja tätä toimintaa alettiin myöhemmin verottamaan.
1800-luvulla kaupankäynnin esteitä purettiin ja talonpoikaispurjehdus vilkastui ja samalla paikallinen laivanrakennus lisääntyi. Tukholma oli hyvä kaupankäynnin kohde, koska siellä maataloustuotteista ja haloista maksettiin parempaa hintaa kuin esim. Turussa.
Laivojen koon kasvun myötä myös matkat pitenivät pian ulottuen Saksaan, Englantiin ja Tanskaan asti.

Finby (Särkisalo)
Meri, kalkki maa kirjasta
Finby (Särkisalo)
Meri, kalkki, maa kirjasta

 
Kalkin luohinnasta kuuluisaksi tullut merikapteeni Karl Forsström rakennutti jäätä murtavan hinaajan Förbyn rannassa vuonna 1911. Hinaaja sai nimekseen Förby, mikäs muukaan, ja kyseinen hinaaja oli lainassa myös Turussa, mutta jouduttiin luovuttamaan Neuvostoliitolle sotakorvauksena vuonna 1945.
Finby (Särkisalo)
Petusta kotoisin ollut August Uppmania pidetään Suomen talvimerenkulun uranuurtajana. Uppman perusti höyrylaivayhtiö Boren.
Vielä 1960-luvulla Särkisaloon tultiin meriteitse lossilla Kaukasalon ja Isoluodon välisen salmen yli ja höyrylaivat ajoivat linjaliikennettä mm. Turku-Strömma-Hakkala ja Turku-Salo-Helsinki reiteillä. Tärkeimmät laiturit olivat Finbyn, Kaukasalon, Norrbyn ja Förbyn laiturit.

MAINOS:

MAINOS PÄÄTTYY
Finby (Särkisalo)
Meri, kalkki, maa kirjasta

 
Förby aiheinen saunamittari löytyy Salon Sydämen verkkokaupasta, sekä muutama postikortti Förby aiheisilla kuvilla. Saunamittarit tässä ja postikortit tässä linkissä, käykäähän tutustumassa 😀
Finby (Särkisalo)
Nykyään siltaa pitkin pääsee Isoluodolle ja Ulkoluodolle asti ja Pettuun kulkee yksityinen lossi.
 
Särkisalo on muuttunut enemmän kesäpaikaksi kalkkikivitehtaan lopetettua kalkin kaivamisen, mutta saarilla asuu edelleen n. 700 vakituista asukasta, lomakausina asukasluku saattaa jopa nelinkertaistua.
Särkisalossa on kuitenkin paljon aktiviteettia ja särkisalolainen Yhres hanke pitää yllä alueen virikkeistä toimintaa jota on mm. keskiviikko kaffet Särkisalokodilla Jennynkuja 2:ssa. Ilmoittelua kannattaa seurata esim heidän Facebook sivultaan jossa kerrotaan tulevista tapahtumista ja aktiviteeteista, joihin muuten ovat tervetulleita aivan kaikki ikään ja sukupuoleen katsomatta, tiloissa vierailee mm. parturi-kampaaja sekä hieroja joiden palveluita saa kuka tahansa käyttää 🙂
Saarilla on paljon nähtävää, kuuluisimpana nähtävyytenä kenties Förbyn vanha kaivostorni, itse kaivos kärsi sortumasta joskus 1980-luvulla vieden mukanaan osan tietä ja kauppaa (tästäkin oma kirjoituksensa).
Finby (Särkisalo)
Isoluodolla muuta nähtävää on mm. Särkisalon kirkko, josta löytyy oma kirjoituksensa, sekä keskustassa mantereelta tultaessa oikealla hirsinen “rivitalo” joka on alunperin ollut ravintola nimeltään Pirtti Miocina Stuga. Ravintola avattiin 14.5.1969 ja sen rakennutti Perniössä 1918 syntynyt Nelly Tallbacka, hän tuotti rakennuksen hirret Turusta vanhoista puretuista hirsirakennuksista. Nelly toi myös juhannussalkoperinteen Särkisaloon joka jatkuu vielä tänäkin päivänä. Ensimmäinen salko pystytettiin Tallbackaan 1980-luvun lopulla.
Isoluodolla sijaitsee myös aikaisemmin mainittuja hiidenkiukaita mm. Puosinmäellä ja veneilemään pääsevät voivat myös tutkiskella saaren ympäristöön uponneita hylkyjä sekä vierailla pienillä asumattomilla saarilla, joista voi löytyä seikkailijoille vaikka mitä jännää!
Finby (Särkisalo)
Finby (Särkisalo)
Finby (Särkisalo)
Finby (Särkisalo)
Finby (Särkisalo)
Finby (Särkisalo)
Seuraava saari on pieni Niksaari jossa on kiva pikku kahvila saunoineen, Armonlaakson kalastajakylä, jonka vanhin vieläkin pystyssä oleva rakennus on 1700-luvulta, ja näitä vastapäätä on Niksaaren vanha kalkkiluohos, josta löytyy myös oma kirjoituksensa.
Finby (Särkisalo)
Niksaari on pikkuinen saari Isoluodon ja Ulkoluodon välillä jolta on kauniit näköalat merelle joka suuntaan.
Finby (Särkisalo)
Finby (Särkisalo)
Niksaaren kivistä on myös tehty oma saunamittarinsa Salon Sydämen verkkokauppaan. Niksaaressa vietetään myös muinaistulien yötä.
Finby (Särkisalo)
Vårkasberget, josta löytyy myös oma kirjoituksensa, on myös yksi tunnetuimpia nähtävyyksiä saarilla. Vårdkasberget kohoaa yli 51 metrin korkeuteen ja jylhien kalliokielekkeiden lomassa on useita ihmisen mentäviä luolia sekä komea pirunpelto. Voipa alueella nähdä merikotkankin!
Vårdkasbergetin kaunis näköala koristaa tätä postikorttia:
Finby (Särkisalo)
Ulkoluodolla sijaitsee myös Tessvärin kartano joka sijaitsee saaren kapeimmalla kohdalla harjanteella. Kartano on harvoja Särkisalon kantatiloja johon on liittynyt säätyläisomistusta (säätyläinen Suomessa; kolmen ylimmän säädyn: aateliston, papiston ja porvariston jäsen). Tessvär on mainittu ensi kerran vuonna 1475 ja kartanoksi se muodostettiin 1580-luvulla. Kartanolla oli aikoinaan enimmillään toistakymmentä torppaa. 
Ulkoluodolta pääsee lossilla Pettuun. Saari kartanoineen oli aikoinaan kokonaan Karl Forsströmin yksityisomistuksessa ja saarella kävi suuria herroja metsästysretkillä, kuten Mannerheim.
Petun kartano on 1800-luvulta ja sen rakensi Uppmanin suku. Petussa on sijainnut myös kalkkikaivos joka näkyy edelleen n. 10x4m kokoisena kaivantona.
Petun suurimpia nähtävyyksiä ovat n. sata vuotias tuulimylly kartanon vieressä, mylly on kuvattu myös Särkisalon kirkon lasimaalaukseen, sekä itse kartano joka nykyisin on Karl Forsström Oy:n omistuksessa.
Itse kartanossa ei ole tehty juurikaan muutoksia n. sataan vuoteen ja sisällä voi aistia menneen ajan tuntua. Kartano on nykyään metsästys- ja juhlakäytössä.
Finby (Särkisalo)
Pettu Arboretumissa, josta myös oma juttunsa, järjestetään kursseja sekä majoitusta.
 
Lähteet: Kotiseutumme kirja, Meri, Kalli maa kirja, Särkisalon pitäjän historia kirja
https://fi.wikipedia.org/wiki/S%C3%A4rkisalo
https://fi.wikipedia.org/wiki/J%C3%A4inen_meri_(veistos)
http://www.sarkisalo.fi/
http://www.rky.fi/read/asp/r_kohde_det.aspx?KOHDE_ID=4955
http://www.hylyt.net/item/forbyn-hylky-675/
Kotiseuturetkellä Pettuun

Author

Johanna Amnelin -Tuotekehittäjän erikoisammattitutkinto -Suorittaa parhaillaan luonnonkosmetiikan tuotekehittäjän tutkintoa Johanna on taiteellista sukua sekä äitinsä, että isänsä puolelta ja onkin taiteillut niin kynän, pensselin, kameran kuin tietokoneenkin avulla. Johannan valokuvia on kutsuttu näyttelyihin aina Sveitsiin ja Lontooseen saakka, lisäksi amerikkalaisen countrytähden Waylon Jennigsin tyttärenpoika, Struggle Jennings on käyttänyt Johannan kuvia usein blogeissaan. Koulutukseltaan hän on tuotekehittäjä, mutta ammatiltaan taivaanrannan maalari CV

Vastaa

%d bloggaajaa tykkää tästä: