Moi.

Tänään on ollut ihan paska päivä! Olen jo jonkin aikaa kärsinyt jonkinlaisesta kevätmasennuksesta tai kevät ahdistuksesta, joka on ilmentynyt alakulona, itseinhona ja itse syyttelynä sen vuoksi, että en jaksa juuri mitään, vaikka ilmat ovat olleet aurinkoisia ja päivät mitä kauniimpia!

Tämä päivä ei ollut poikkeus. Pitkästä, pitkästä aikaa lapsivapaa viikonloppu ja kevään lämpimimmät päivät. Mikä voisi estää nauttimasta keväästä? No ihan kaikki! Arki lähiaikoina on ollut yhtä “viilettämistä”! Ollaan valmisteltu Perniöön varastohotellia eli organisoitu remonttia, valvontajärjestelmiä, sähköasennuksia, Saaren Taika tehtaanmyymälää ja niitä varten on ollut pakollista olla välillä puhelimessa tai tapaamisissa näitä tekevien ihmisten kanssa. Siinä samalla tietty hoitaa korona-arkea kotona ja pyörittää yritystoimintaakin. Tänään oli erään varastotilan tyhjennys ja meidän oli tarve olla paikalla. Samalla oli sovittu mahdolliselle uudelle asiakkaalle esittely varastotiloissa.

Kaikki nämä viimeaikojen sosiaaliset kontaktoinnit ovat olleet ihan mielettömän kuluttavia minulle, vaikkei niitä ehkä muiden mielestä kovin paljoa ole ollutkaan 😀 Eräänäkin päivänä soitto remonttifirmalle ja tulliin, eli 2 puhelua, kuluttivat voimani niin loppuun, etten pystynyt tekemään mitään muuta enää sinä päivänä 🙁

Tämän päivän kaksi lyhyttä ihmiskontaktia kuluttivat voimavarani niin loppuun, että aamupäivälle suunniteltu veneretki meni sen vuoksi mönkään! Olimme hakeneet retkeä varten kaupasta grillimakkarat, mehut, salaatit ja kertakäyttögrillin. Pakanneet veneeseen retkijakkarat ja kaiken muun tarvittavan. Lähdimme veneellä kohti ennalta katsottua retkisaarta, mutta vene piti yhden pienen epätavallisen äänen, josta stressaannuin ja hätäännyin niin kovasti, että vaadin päästä rantaan. Siitä ajoimme kotiin, jossa purskahdin itkuun.

Koko elämä tuntui järkyttävältä paskalta ja olin itselleni niin vihainen etten kykene normaaleihin sosiaalisiin kanssakäymisiin ilman kuormittumista ja tällaisia “sivuoireita”! Suututti miten paljon yritystoimintani kuluttaa minua ja myös se etten ole normaali, samanlainen kuin muut. Itkin vessassa tovin ja toisenkin omaa paskaa elämääni, vihaten itseäni ja sosiaalisten tilanteiden pelkoani. Kirosin itseni alimpaan maan rakoon ja toivoin, että olisin tavallinen, sellainen kuin kaikki muutkin.


Kokkasimme mieheni kanssa nopean ruuan ja menimme nukkumaan. Illemmalla kävimme kävelyllä Uudellamaalla Rånäsuddenissa, joka oli ihan hieno paikka. Vettä pitkinhän se on tuossa heti Klippulan takana olevaa IsoMarsaarta vastapäätä, eli n. kilometrin päässä, mutta autolla sinne joutui ajamaan puolen tunnin matkan meiltä ja reilut 23 kilometriä.

Paikka oli aika hankalasti saavutettavissa. Autolle ei ollut oikein hyvää kohtaa mihin sen olisi voinut jättää ja vältelläksemme mökkiteitä jouduimme rämpimään aika vaikeakulkuista sysimetsää pitkin. Korkeat nousut, kivikkoinen maapohja ja pitkin poikin kaatuneet puut tekivät kävelystä aika extremeä! En suosittelekaan tätä paikkaa huono jalkaisille, mutta jos joku kaipaa hiukan vaativamman tason metsäliikuntaa, jonka lopussa upeat maisemat palkitsee vaivan, niin kartan osoittamaan kohtaan suunnista siis 😀

Vimppa kuva on Särkisalon sillalta kotimatkalla <3

Sellainen päivä siis. Kohta puoliin pääsen miehen lämmittämään saunaan ja löylyttelen tämänkin päivän pois iholtani. Huomenna taas päivä uus. Epänormaali ja epä-pidetty näissä minun nahoissani, mutta minkäs teet, kun ei ihmisen sisusta vaihtakaan voi 🙁

Kiitos, että luit.

Sain minä sentään kaksi puoliksi ok:ta tuotekuvaa napattua sieltä tänään:

Suositun Teepuusaippuan voit ostaa Saaren Taika nettishopista ja saat sen vielä ilmaisella kotiin toimituksella jos ostat yhteensä 75€:lla 🙂 Käytä silloin kassalla koodi: KORONA. Voimassa toistaiseksi.

Author

Johanna Amnelin -Tuotekehittäjän erikoisammattitutkinto -Suorittaa parhaillaan luonnonkosmetiikan tuotekehittäjän tutkintoa Johanna on taiteellista sukua sekä äitinsä, että isänsä puolelta ja onkin taiteillut niin kynän, pensselin, kameran kuin tietokoneenkin avulla. Johannan valokuvia on kutsuttu näyttelyihin aina Sveitsiin ja Lontooseen saakka, lisäksi amerikkalaisen countrytähden Waylon Jennigsin tyttärenpoika, Struggle Jennings on käyttänyt Johannan kuvia usein blogeissaan. Koulutukseltaan hän on tuotekehittäjä, mutta ammatiltaan taivaanrannan maalari CV

Vastaa

%d bloggaajaa tykkää tästä: