Terkkuja jääkaudelta! Hankoniemen Salpausselkä

Terkkuja jääkaudelta! Hankoniemen Salpausselkä

Moikka taas ihana lukijani! Olen kirjoitellut Hangon Tulliniemen luontopolusta aikaisemminkin jo vähäsen, mutta mieleni tekee kirjoittaa paikasta myös jääkauden näkökulmasta, joten tässä tulee! Vaikka Hanko monesti saatetaan mieltää kesäkaupungiksi, on Hankoniemi ja sitä ympäröivä meri aina yhtä upea ja rauhoittava! Hanko sopiikin mielestäni niin kesä- 

Terkkuja jääkaudelta! Tutustu Padvan jääkauden jälkeiseen hiekkadyynialueeseen

Terkkuja jääkaudelta! Tutustu Padvan jääkauden jälkeiseen hiekkadyynialueeseen

Padvan uimaranta sijaitsee n. 2km toisen Salpausselän “hännän”, Piparuddenin pohjoispuolella. Sen hiekkadyynialue on alueen suurin dyynikenttä ja sen dyynit, vaikka ovatkin suhteellisen pieniä, kohovat yhdestä kahteen metrisinä kumpareina kauniissa maisemassa!

Padvan ranta on siis paitsi kauneudessaan Etelä-Suomessa vertaansa vailla, myös historiallisesta näkökulmasta tutustumisen arvoinen, sillä sen hiekka on ajautunut alueelle ehkä jo 11-12 000 vuotta sitten!

En tahdo tätä elämää ja illan retki Rånäsuddeniin Uudellemaalle

En tahdo tätä elämää ja illan retki Rånäsuddeniin Uudellemaalle

Moi. Tänään on ollut ihan paska päivä! Olen jo jonkin aikaa kärsinyt jonkinlaisesta kevätmasennuksesta tai kevät ahdistuksesta, joka on ilmentynyt alakulona, itseinhona ja itse syyttelynä sen vuoksi, että en jaksa juuri mitään, vaikka ilmat ovat olleet aurinkoisia ja päivät mitä kauniimpia! Tämä päivä ei ollut 

Ulkoluodon Hästnäsudden, söpö pikku kallio metsäpolun päässä

Ulkoluodon Hästnäsudden, söpö pikku kallio metsäpolun päässä

Moikka hei ihana lukijani! Tänään iltakävelyllä Särkisalon saarten uusia kolkkia koluten ja vuorossa meille vielä aiemmin tuntematon Hästnäsudden Ulkoluodolla. Pääset sinne jättämälä ajoneuvon kartan osoittamaan kohtaan ja seuraamalla polkua rantaan. Kuvat puhukoon puolestaan: JohannaJohanna Amnelin -Tuotekehittäjän erikoisammattitutkinto -Suorittaa parhaillaan luonnonkosmetiikan tuotekehittäjän tutkintoa Johanna on taiteellista 

Niksaaren kärjen luonnonsuojelualue, Särkisalo

Niksaaren kärjen luonnonsuojelualue, Särkisalo

Heippa moi arvoisa lukijani! Tänään käytiin ulkoilemassa yhden Särkisalon saaren Niksaaren luonnonsuojelualueella, joka oli ennestään paikkana itselleni tuntematon. Jos olet ulkoillut saarilla aikaisemmin, olet varmasti tullut tutuksi Särkisalon helmen, Vårdkasbergetin näköalakallion ja luolien kanssa? No, mikäli et tykkää niin korkeasta noususta metsää pitkin ja tykkäät 

Lesniemen luonnonsuojelualue Särkisalon Vähämaalla

Lesniemen luonnonsuojelualue Särkisalon Vähämaalla

Heippa ihana lukijani! Tänään, kauniina aurinkoisena pääsiäislauantaina kävimme ulkoilemassa koronan vuoksi vähemmän ruuhkaisessa maastossa täällä Särkisalon saarilla. Paikka on Särkisalon pääsaaren Isoluodon toisessa päässä sijaitsevan Vähämaan rannassa aivan Kemiönsaarta vastapäätä. Olen ryhtynyt uudelleen julkaisemaan vanhan näe ja koe -sivustoni luonto- ja nähtävyys kohteita, sillä nyt 

Ihana rentouttava päiväkävely Hangossa sekä pohdintaa ongelmaisen ihon hoidosta Saaren Taika tuotteilla.

Ihana rentouttava päiväkävely Hangossa sekä pohdintaa ongelmaisen ihon hoidosta Saaren Taika tuotteilla.

Heippa hei ihana lukijani! Aurinko paistaa täydeltä taivaalta ja kevät on puhjennut ihanan raikkaaseen vihreyteensä! Mikäpä olisikaan rentouttavampaa kuin käydä rauhoittavalla päiväkävelyllä upeissa merellisissä maisemissa! Tällä kertaa ajattelimme käydä katsomassa Hangon hiidenkirnuja sekä nauttia samalla upeista maisemista! Hankoniemellä on paljon nähtävää. Tänään löysimme myös Varisniemen 

Näkymät Aurajoelle korkealta Maununtyttärenpuistosta ja Saaren Taika® suolasaippuan teho elämässä ilman deodoranttia

Näkymät Aurajoelle korkealta Maununtyttärenpuistosta ja Saaren Taika® suolasaippuan teho elämässä ilman deodoranttia

Moikka moi arvoisa lukijani ja oikein mukavaa Joulupäivää! Meidän Joulupäivämme kului Turussa, kun perheen teiniläinen halusi tuhlata lahjaksi saamiaan rahoja käytetyn pelikoneen ostoon. Samalla reissulla ajateltiin tehdä pieni kinkunsulattelulenkki ja kavuta Aurajoen yläpuoliselle kalliolle katsomaan näköaloja. Siitä onkin jo varmaan pian 10 vuotta, kun olen 

Padva

Padva

Käytiin perheen kanssa tänään ajelulla katsomassa Padvan tarunhohtoista uimarantaa. Padva on melkein näköyhteyden päässä meidän kotisaarista ja ajeltiinkin Padvaa vähän eteenpäin josta lähestulkoon näimme Ulkoluodon eli yhden naapurisaaristamme. Hassuinta Padvassa on, että se ei varsinaisesti ole saari vaikka onkin enemmän avomerellä kuin esim. meidän saaremme 

Joulukuinen avomeri Padvassa

Joulukuinen avomeri Padvassa

Moikka moi arvoisa lukijani! Jos satut seuraamaan blogiani Facebookissa tai Instassa niin tiedätkin, että me käytiin perheen kanssa tänään ajelulla katsomassa Padvan tarunhohtoista uimarantaa. Padva on melkein näköyhteyden päässä meidän kotisaarista ja ajeltiinkin Padvaa vähän eteenpäin josta lähestulkoon näimme Ulkoluodon eli yhden naapurisaaristamme. Hassuinta Padvassa on, 

Sunnuntai Teijon kartanon alueella ja ruokailu Mathildedalissa Ruukin Krouvissa

Sunnuntai Teijon kartanon alueella ja ruokailu Mathildedalissa Ruukin Krouvissa

Oikein ihanaa sunnuntaita arvoisa lukijani! Tänään oli kaunis ja lämmin syyskuinen päivä ja päätettiin mieheni kanssa käväistä Teijon pitkospuilla kävelemässä. Nähtävästi niin oli päättänyt moni muukin, sillä Teijon luontotalolla oli niin ruuhkaa ettei autoa olisi saanut edes pysäköityä! Päätettiin sitten mennä toisaalle, sillä mikään ei 

Tammisaari, Skåldö, Kopparö

Tammisaari, Skåldö, Kopparö

Tänään en ole vilkaissutkaan työmeilejä, jo eilen sovittiin perheen kanssa, että tänään lähdetään jonnekin kaikki yhdessä. Aluksi oli tarkoitus hypätä vaan fillareiden selkään ja ottaa eväät ja uikkarit matkaan ja ajella jonnekin rannalle. Mutta aamulla, kun suuntia vertailimme, joita täällä saarella on tasan kaksi, joko Niksaareen 

Vårdkasberget ja luolat

Vårdkasberget ja luolat

Tessvärin Vårdkasberget on upea näköalakallio josta näkee mm. Kemiönsaaren.Kallio kohoaa 51,4 metriä merenpinnasta ja matkalla lähellä lakea on n. hehtaarin kokoinen muinaisranta eli pirunpelto.Särkisalon monet kalliot ovat jyrkkäreunaisia ja korkeimmat kohoavat jopa 70 metriä merenpinnasta.Vårdskabergetissä, kuten muillakin seudun kallioilla näkyvät jääkauden jäljet kallioiden uurteina, hiidenkirnuina ja pirunpeltoina.Kasvisto Vårdskabergetillä 

Mäentien metsäpuro Raatala

Mäentien metsäpuro Raatala

Raatalassa, Mäentiellä on kaunis pieni puro keskellä metsää. Kansalaisen karttapaikan mukaan puron alajuoksulla olevan lammen ympärillä on luonnonsuojelualue. Pieni puro metsän sisuksissa on mukava paikka tehdä pieni “viidakkoretki” lasten kanssa, ainakin keväällä kun linnut livertävät, on tunnelma vähän viidakkomainen. Purolle pääsee pienestä notkelmasta Mäentien varrelta 

Raatalan kalliomaalaukset

Raatalan kalliomaalaukset

Maalaus on suuren haljenneen siirtolohkareen seinämässä ja se on 1980 luvulla analysoitu moderniksi eli ei sataa vuotta vanhemmaksi. Kukahan maalaukset on tehnyt ja miksi? Ainakin ne ovat säilyneet aika kauan, ainakin noin pari kymmentä vuotta ehkä jopa kauemminkin. Paikalle menee pieni peltotie jonka alkumatkan pääsee autolla mutta 

Metsämontun kaivos

Metsämontun kaivos

Kiskossa tuntuu sijaitsevan kaivosta toisen jälkeen ja Metsämontun kaivos on yksi niistä, joissa kaivosrakennus ja sen kiskot on vielä osin jäljellä. Rakennukset ovat huonossa kunnossa, eikä niiden sisälle pidä missään nimessä mennä! Paikka sopiikin vain kaivostoiminnan ympäröimän tärveltyneen luonnon tutkiskeluun sekä kaivoshistorian tutkimiseen. Kaivosta ympäröinyt aita on aikoja 

Aijalan kaivos

Aijalan kaivos

Kaivos oli toiminnassa vuosina 1948-1961 ja tuotti kuparia, sinkkiä, rikkiä sekä pieniä määriä kultaa ja hopeaa. Myöhemmin oman malmin ehdyttyä Aijalassa jalostettiin viereisen Metsämontun kaivoksen malmia, tämä oli vuosina 1950-1970. Lyijymalmia Aijalassa on louhittu jo vuodesta 1677 alkaen aina 1919 asti ja Aurumissa 1685-1957. Rautamalmia louhittiin 

Kärkelän ruukki

Kärkelän ruukki

Kärkelän ruukkikylään on yksi Suomen parhaiten säilyneistä ruukkikylistä. Vanhat työväen asunnot muodostavat Ruukkikujan jossa voi aistia aidon tuntuista 1800 luvun ruukkikylän tunnelmaa. 1766 perustettiin kupariruukki ja ruukkitoiminta jatkui aina vuoteen 1882 asti, jonka jälkeen alueella on harjoitettu maa- ja metsätaloutta. Kärkelän ruukilta löytyy vaunumuseota, talliputiikkia ja paljon muuta mielenkiintoista, ehdottomasti 

Kultalähde

Kultalähde

Kiikalassa sijaitsee Hyyppärän harjualue joka ulottuu Kiikalan lisäksi Someron, Suomusjärven ja Nummi-Pusulan alueelle. Harjualueella on harjuja, soita, lähteitä, lampia, järviä, raviineja, puroja, kallioita ja suppakuoppia. Alue on kolmannen Salpausselän reuna-aluetta jonne jääkauden sulamisvaihe on muodostanut selänteitä, kumpuja, moreeniharjanteita, tasaisia deltoja ja kallioalueita. Alueella sijaitsee Etelä-Suomen yksi merkittävimmistä 

Sahan kylä Halikonjoki

Sahan kylä Halikonjoki

Sahalta löytyy edelleen mylly, sahan lampi, muistomerkki Sahan kirkosta sekä kauniisti laitumella kiemurteleva joki. Sahan kylä on sahatoiminnasta nimensä saanut vanha kylä Vaskiolla, jota ennen kutsuttiin Vähä-Kuttilaksi. Sahassa oli maatiloja sekä Sahan talo, eräänlainen seurojentalo, sekä Sahan rukoushuone, jolle on pystytytetty muistomerkki 1950 luvulla. 1500 luvulla Sahan 

Kakossuo

Kakossuo

Kakossuo on isohko suoalue Vaskiolla. Sinne pääsee mm Turilantieltä. Kustaan Kaivannon nimetön tienhaara löytyy navigaattorilla noin Turilantie 466 kohdilta ja on varustettu mustalla opastekyltillä jossa lukee Kustaan Kaivanto. Pikkuista hiekkatietä mennään noin kilometrin verran suoraan pikkutien päähän josta matka jaskuu kävellen. Alue on alkumatkaltaan melkoista 

Varkaankellarinmäki Pertteli

Varkaankellarinmäki Pertteli

Varkaankellareita ja Varkaankellarinmäkiä on seudulla useita, tämä kirjoitus on Perttelissä sijaitsevasta kalliosta nimeltä Varkaankellarinmäki, jolla sijaitsee Varkaankellari niminen luola jossa tarinan mukaan kolme rosvoa on aikoinaan majaillut 1700 luvulla. Rosvot pitivät myös Suutarin talosta ryöväämäänsä tyttöä tässä luolassa vuosikausia vankina. Reitiltä löytyi myös useita muita pikku luolia, onkaloita ja kivenlohkareiden välejä mitä 

Veitakkalan linnavuori

Veitakkalan linnavuori

Veitakkalan linnavuori kohoaa korkeana mäennyppylänä Uskelan maisemassa Salon suunnasta Somerolle päin katsottuna. Alue on yksityisomistuksessa ja siellä liikkuminen vaatii maanomistajan luvan. Mäki on paikoin hyvin jyrkkä ja vaikeakulkuinen, lisäksi mäen päällä on rotkohalkeamia. Mäen päällä on havaittavissa epäselviä kivivallituksia sekä notkossa vallimaista rakennelmaa. Etelärinteessä on 

Punassuo, ryssänuuni ja puun halkaisema siirtolohkare

Punassuo, ryssänuuni ja puun halkaisema siirtolohkare

Punassuolle pääsee monta reittiä ja kultakin voi kokea suon hiukan eri tavalla, lopussa vanhempi juttu suosta, hiilimiilusta ja haljenneesta siirtolohkareesta. Tällä kertaa kävin Punassuolla pitkospuilla, jonne pääsee esim. Leppäkorventie 585 kohdalta. Punassuon kuvista tuli myös myytävää taidetta joihin voi perehtyä tarkemmin valokuvasivullani. Pitkospuut oli hilan 

Salaisten Uhrilähde

Salaisten Uhrilähde

Salon Salaisissa virtaa hiekkapohjaisen Somerojan Uhrilähteen vesi mutkitellen kauniin koskemattoman kuusimetsän lävitse. Salaistentien varrelta löytyy opastekyltti jossa lukee Uhrilähde, siihen viereen voi jättää auton pienelle levennykselle ja jatkaa matkaa jalan vasemmalle lähtevää polkua pitkin. Leveintä polkua seuraamalla pääsee lähteelle parhaiten, joskin ainakin näin keväällä joissakin 

Joensuun kartano

Joensuun kartano

Joensuun kartano sijaitsee Halikossa Prisman ja Halikonlahden välissä. Kartanon tarkkaa perustamisvuotta ei ole tiedossa, mutta kirjallisia merkintöjä siitä on löytynyt 1300 luvulta mistä lähtien Hornit omistivat kartanon 1700 luvulle asti. Tämän jälkeen tila siirtyi Armfelteille ja nykyisin sen omistaa Nalle Wahlroosin poika. Joensuu oli Suomen 

Metsäpuro Märynummella

Metsäpuro Märynummella

Märynummella sijaitsee yksi erittäin kaunis ja kohtalaisen iso puro joka mutkittelee ja solisee kauniisti metsässä muodostaen aika ajoin pieniä putouksia. Purolle pääsee polkua pitkin Märynummen koirahallin lähettyviltä ja polku seurailee puron vieressä hyvän matkaa. Tämä on oivallinen paikka tehdä pieni kävelylenkki vaikka lasten tai koiran 

Vuohensaari

Vuohensaari

Vuohensaari on saari Salossa Satamakadun päässä. Ennen Vuohensaarta on Halikonlahden lintupolku ja pienen sillan jälkeen alkaa itse Vuohensaari, josta löytyy mm. venelaiturit, luontopolku, lähde, kesäravintola, leirintäalue, ulkokeittiö, uimaranta, vesipelastuskoirien  koulutusalue, leikkipuisto, tanssilava, kesäteatteri ym. Heti Vuohensaareen saavuttaessa vasemmalla puolelle venelaitureiden kohdalta metsään lähtee polku jonka varrella 

Halikon vesitorni

Halikon vesitorni

Halikon vesitornilta on hyvät näköalat ja siellä järjestetään myös UrSalon tähtinäytöksiä. Vesitornille pääsee pientä kävelytietä suunnilleen Hurtintie 8 kohdilta. Nousu saattaa olla joidenkin mielestä hieman raskas, mutta näkymät ylhäältä ovat henkeäsalpaavat ja kaiken vaivan arvoiset! Sijainti: polku alkaa suunnilleen Hurtintie 8 kohdalta JohannaJohanna Amnelin -Tuotekehittäjän 

Viitankruunun Hiidenkiuas

Viitankruunun Hiidenkiuas

Halikonlahdella sijaitsee pronssikautiset (1500-500 ekr.) muinaishaudat, Viitankruunut. Pronssikautiset kiviröykkiöt ovat pelkästään kivistä koottuja latomuksia ja niiden pohjassa on usein sisäkkäisiä kivikehiä joiden välissä voi olla joko ruumis- tai polttohautauksia. Joskus vainajan mukaan on laitettu pronssi- tai kiviesineitä tai saviruukussa ruokaa. Tämä hautaustapa on skandinaviasta ja on levinnyt 

Vartsalan hiidenkirnu ja pirunpelto

Vartsalan hiidenkirnu ja pirunpelto

Halikossa Vartsalassa on hiidenkirnu jonka syvyys on 5.5 metriä ja halkaisija noin 2,5metriä. Pirunpelto sijaitsee “parkkipaikan” vastapuolella hiidenkirnulta nähden. “Hiidenkirnut ovat syntyneet jääkauden jäätikköjen sulamisveden pyörittäessä isoa kiveä tai kiviä, jauhinkiviä eli pyörrekiviä, paikoillaan, jolloin ne ovat kaivertaneet kallioon melko symmetrisiä ja sileäreunaisia koloja.” Hiidenkirnuista ei 

Vaisakon lehto

Vaisakon lehto

Vaisakon kaunis lehtometsä on Viurilanlahden reunalla Halikonlahden länsirannalla. Upeat suuret tammet ja muut jalopuut luovat lehtometsälle tunnusomaisen tunnelman ja alue onkin erittäin mukava paikka päiväretkelle tai kävelylenkille. Lehtometsään pääsee Meisalantien varrella olevalta parkkipaikalta polkua pitkin ja polun varrelta löytyy puhdasvetinen lähdekin Vaisakon metsästä avautuu kaunis 

Toravuori

Toravuori

Toravuori on korkea kallio joka sijaitsee kantatie 52:n vieressä ja on Salon suunnalta toinen iso kallio vasemmalla puolella tietä alkaen pienen pellon vierestä, hiukan ennen Närveläntie ja Pettiläntien risteyksiä. Toravuorelta on erinomaiset näkymät alas Saloon. Toravuoren jyrkänteet kuuluvat Varsinais-suomen komeimpiin. Sijainti: Perniöntien 360 paikkeille juuri ennen Närveläntien 

Teijon kartano

Teijon kartano

Teijon kylät kuuluivat ennen Perniön kuntaan joka nykyisin on osa Salon kaupunkia. Alue on ollut asuttua ainakin kivikaudesta asti. Ensimmäinen säilynyt merkintä on vuodelta 1330. Perniön kunnan sijainti rannikolla Suuren Rantatien varrella eli Kuninkaantien varrella vaikutti suurten kartanoiden syntyyn. Kartanoissa alkoi myös rautateollisuuden kehitys 1600 

Sahajärvi

Sahajärvi

Sahajärvi Teijolla on kaunis kaunis luonnonsuojelualue jossa Sahajärven pohjoispuolelta vanhan voimalaitoksen kohdilta lähtee luontopolku lehtometsiin jonka varrella on kauniita puroja, vesiputouksia, siltoja, kiviportaita, lampia ja Sahajärvi itse. Polun päässä on hiekkapohjainen yleinen uimaranta pukukoppeineen ja vessoineen. Metsässä on paljon erikoisia kasveja ja puita, mm. villinä 

Rikalan museomäki ja muinaisjäännealue

Rikalan museomäki ja muinaisjäännealue

Rikalan muinaispolku on mukava päiväretkikohde, muinaispolulla voi ammentaa tietoutta historian janoon ja nauttia kauniista luonnosta. Hyvien opasteiden avulla pääsee syvälle alueen historiaan ja voi nähdä ja kokea alueella ollutta rautakautista elämää. Polun varrella sijaitsee rautakautinen ruumiskalmisto, Rikalanmäki ja rautakautinen polttokenttäkalmisto. Alueella on nähtävillä myös nuoremman 

Rikalan linnamäki

Rikalan linnamäki

Rikalan linnamäki on muinaislinna-alue Halikossa erään ison kumpareen lealla. Lähistöllä on myös Rikalan museomäki ja muinaisjäännealue. Museomäeltä päin tultaessa linnamäki jää vasemmalle (kuvassa alla). Linnamän alapuolella on opastetaulu, josta voi lukea linnamäen historiaa. Rikalan muinaislinnan korkeimmat kohdat ovat 59 metriä merenpinnan yläpuolella. Lounais- ja kaakkoisrinteillä 

Latokartanonkoski

Latokartanonkoski

Perniössä sijaitsevalla Latokartanonkoskella voi aistia entisaikojen tunnelmaa. Latokartanon ulkoilupolkua on kunnostettu ja nykyään siellä meneekin hyvät portaat ja aidoilla reunustetut törmäpolut sekä useampia siltoja, jopa grillauspaikkakin sieltä nykyään löytyy! Latokartanonkoski on yksi Suomen parhaista koskista. Paikalla on saattanut olla mylly jo 1300-1400 luvulla. 1550 luvulla 

Kulta-Kustaan kaivanto

Kulta-Kustaan kaivanto

Turilantiellä Kuusjoelta Vaskioon päin mentäessä oikealla puolella on pienen metsätien risteyksessä kyltti jossa lukee “Kustaan kaivanto”. Kulta-Kustaa oli paikallinen kullankaivaja joka yritti löytää kultaa Kakossuosta. Pieneltä hiekkatieltä erkanee vielä pienempi tie oikealle, risteyksessä näkyy pieni valkoinen  kyltti jonka tekstiä ei enää ole nähtävillä. Pikkutietä ei 

Kreivinmäen ulkomuseo

Kreivinmäen ulkomuseo

Kreivinmäen ulkoilmamuseo eli Viurilan kartanon myllymäki Halikkossa. Tältä näytti talonpoikaismiljöö 1700-1800-luvulla. Kreivilän ulkomuseon mäellä on nähtävillä mamselli-tyylinen tuulimylly, myllärin torppa, aittoja, sudenkuoppa yms. Alueelle on vapaa pääsy ja sinne pääsee hyvin autolla joille on pysäköintipaikka ihan  alueen vierellä. Kreivinmäkeä on kutsuttu myös Maorlanmäeksi, Myllymäeksi ja Maunulan 

Ilmusmäen luolat

Ilmusmäen luolat

Oivallinen alue kokea luolaseikkailuja esimerkiksi perheen kanssa on Salossa sijaitsevat Ilmusmäen luolat, kallioiden päältä löytyy myös muinaishauta, suuri kiviröykkiö, sekä pirunpelto. Luolat ovat hyvin vaihtelevan kokoisia pienistä kallionkoloista pitkiin ja pimeisiin luolastoihin. Taskulamppu on suositeltavaa ottaa mukaan sekä vaatteet jotka saavat liikaantua. Sijainti: Ullintien kohdalla tien 52 

Haukkavuori

Haukkavuori

Raatalasta löytyy korkea kallio nimeltään Haukkavuori. Se sijaitsee Hongistontien varrella nimettömän pikkuisen hiekkapolun päästä käveltäessä vähän matkaa. Kansalaisen karttapaikka tietää kertoa, että kallio on 122,4 metriä korkea meren pinnasta mitattuna. Kallion alapuolella oli kalliosta aikoinaan irronneita isoja lohkareita kauniiseen sekasortoiseen järjestykseen maahan pudonneina, näky oli henkeäsalpaava. 

Hamarijärvi

Hamarijärvi

Teijolla sijaitseva Hamarijärvi on erittäin kaunis ja mielenkiintoinen kohde. Järveä ympäröivällä alueella voi nähdä historiallisia rakennuksia, jotka ovat käytössä vielä tänäkin päivänä. Hamarijärvellä on useita uimapoukamia ja kallioita joilta voi helposti pulahtaa järven tummaan suloiseen veteen virkistäytymään. Korkeat paljaat kalliot kertovat jääkaudesta, jolloin suuret jäämassat hioivat 

Halikonlahti

Halikonlahti

Halikonlahti soveltuu kävelylenkiksi tai vaikka lasten kanssa päiväretkipaikaksi! Alueella kulkee hyväkuntoiset kävelytiet ja -polut sekä useista lintutorneista ja piilokojuista voi tarkkailla lintujen puuhia pidemmänkin aikaa. Halikonlahti on merkittävä lintualue Salossa. Rehevöitymisensä vuoksi lahdella tavataan harvinaisiakin lajeja. Ennenvanhaan Halikonlahti oli tärkeä merireitti ja Halikonjoeka pitkin pystyi 

Halikon vanha rautatietunneli

Halikon vanha rautatietunneli

Tunneli on valmistunut 1927 ja on 111 metriä pitkä ja se korvattiin uudella tunnelilla 1990-luvulla. Tunneli huojuu sanoinkuvaamattomalla tavalla junan mennessä läpi saman vuoren viereisestä tunnelista. Hylätyssä tunnelissa on oivallista valokuvata hieman erilaisia kuvia. Sijainti: Turuntie 363 kohdilla Halikossa Lähde: http://personal.inet.fi/koti/pertti.itkonen/tunneli.htm JohannaJohanna Amnelin -Tuotekehittäjän erikoisammattitutkinto -Suorittaa parhaillaan luonnonkosmetiikan tuotekehittäjän tutkintoa 

Halikon museosilta

Halikon museosilta

Halikon vanha silta on puurakenteinen museosilta, jonka rakentaminen on aloitettu 1865 ja se valmistui saman vuoden syksyllä. Halikon siltapaikka on ollut osa Suurta Rantatietä, joka kulki Turun ja Viipurin välillä. Ensimmäinen merkintä Halikon sillasta on asiakirjamaininta, jossa kihlakunnanoikeus on määrännyt koko pitäjälle sakot huonokuntoisen sillan takia. Jokaisen 

Halikon kirkko

Halikon kirkko

Halikon nykyinen kirkko on valmistunut arvioiden mukaan noin vuonna 1440. Maria Armfelt laajennutti kirkkoa vuonna 1799, koska kirkko oli jäänyt ahtaaksi ja oli huonossa kunnossa. Laajennuksessa kirkko sai itäpuolelle uuden kuoren. Vuosina 1813-1815 kirkolle tehtiin suuremmat laajennustoimet. Pitkäkirkko laajeni ristikirkoksi. Tämän laajennuksen rahoitti Joensuun kartanon 

Halikon aseman pommituksen jäljet

Halikon aseman pommituksen jäljet

Sodanaikaiset pommituksen jäljet nähtävissä edelleen Halikon asemalla. Venäläisten yrittäessä pommittaa Halikon asemaa syntyivät nämä kuopat, jotka ovat edelleen selvästi nähtävillä Halikon työväentalon viereisessä metsässä. Metsä ei ole suuri, joten paikan voi hyvin katsastaa vaikka ohikulkumatkalla. Auton saa parkkiin työväentalon parkkipaikalle, josta on lyhyt kävelymatka pieneen 

Haapaniemen linnanrauniot, Kisko

Haapaniemen linnanrauniot, Kisko

Kiskon kirkkojärven itärannalla sijaitsi Haapaniemen linna, josta enää on jäljellä kellarikerros. Se on rakennettu 1500 luvulla ja on yksi rannikkoseudun vanhimmista aateliskartanoista. Isonvihan aikoihin 1700 luvulla linna raunioitui jättäen jälkeensä vielä nähtävillä olevan holvatun kellarikerroksen. Alue on asuttu viimeistään 1300 luvulla ja ensimmäiset merkinnät Haapaniemestä on vuodelta 

Aneriojärven luonnonsuojelualue

Aneriojärven luonnonsuojelualue

Aneriojärvi on peltojen ympäröimä kaunis järvi Kiskonjoen vesistön yläosassa. Järvi on runsasravinteinen kaislajärvi ja rantoja reunustavassa ilmaversoiskasvillisuudessa on järvikorte vallitsevin. Ensimmäisellä reissullamme Aneriojärvelle, oli ilma mitä kurjin, niinpä tuli mieleeni kokeilla kameran heilautus -kuvaustekniikkaa ja se kannatti, sillä lopussa näkyvä kuva on valittu kahdesti Saatchi Art sivujen