Category

Uimapaikat

Category

Käytiin perheen kanssa tänään ajelulla katsomassa Padvan tarunhohtoista uimarantaa. Padva on melkein näköyhteyden päässä meidän kotisaarista ja ajeltiinkin Padvaa vähän eteenpäin josta lähestulkoon näimme Ulkoluodon eli yhden naapurisaaristamme. Hassuinta Padvassa on, että se ei varsinaisesti ole saari vaikka onkin enemmän avomerellä kuin esim. meidän saaremme Isoluoto, Salon Särkisalossa. Padva on kiinni Bromarvissa ohuella kaistaleella ja Bromarv on kiinni mantereessa. Kummatkin kuuluvat nykyään Raaseporiin. Bromarvista muodostui 1800-luvun lopulla pääkaupunkiseudun ruotsinkielisen väestön kesähuvilapaikka ja sen väestöstä yli 90% puhuu edelleenkin Ruotsia ainoana äidinkielenään. Bromarvissa sijaitsee eräs Riilahden aateliskartano jonka läheisellä poukamalla käytiin Suureen Pohjan sotaan liittynyt Hankoniemen meritaistelu. jonka näytellyn version voi katsoa videona täältä. Padvaan meni kaunis mutkitteleva tie josta oli paikoin ihan henkeäsalpaavan kauniit merimaisemat! Tie kulki välillä korkeilla harjuilla, jotka ovat toisen Salpausselän loppupäätä ja välillä taas ihan rantaviivaa nuollen. Ajavasta autosta näki aivan upeita muinaisrantoja harjujen rinteillä. Muinaisrantojen pyöreät kivet kertovat tässä aikoinaan olleen jäätikön reunamasta. Salpausselät ovat Suomessa sijaitsevia paikoitellen…

Moikka moi arvoisa lukijani! Jos satut seuraamaan blogiani Facebookissa tai Instassa niin tiedätkin, että me käytiin perheen kanssa tänään ajelulla katsomassa Padvan tarunhohtoista uimarantaa. Padva on melkein näköyhteyden päässä meidän kotisaarista ja ajeltiinkin Padvaa vähän eteenpäin josta lähestulkoon näimme Ulkoluodon eli yhden naapurisaaristamme. Hassuinta Padvassa on, että se ei varsinaisesti ole saari vaikka onkin enemmän avomerellä kuin esim. meidän saaremme Isoluoto, Salon Särkisalossa. Padva on kiinni Bromarvissa ohuella kaistaleella ja Bromarv on kiinni mantereessa. Kummatkin kuuluvat nykyään Raaseporiin. Padvaan meni kaunis mutkitteleva tie josta oli paikoin ihan henkeäsalpaavan kauniit merimaisemat! Tie kulki välillä korkeilla harjuilla, jotka ovat toisen Salpausselän loppupäätä ja välillä taas ihan rantaviivaa nuollen. Ajavasta autosta näki aivan upeita muinaisrantoja harjujen rinteillä. Muinaisrantojen pyöreät kivet kertovat tässä aikoinaan olleen jäätikön reunamasta. Salpausselät ovat syntyneet viime jääkaudella jäätikön sulamisen pysähdyttyä ja ilmaston viilennyttyä äkkiä rajusti nuoremmalla eli kolmannella dryaskaudella (viime jääkauden loppuvaiheen aikainen kylmä jakso, joka alkoi noin 12800 kalenterivuotta sitten).…

Tänään en ole vilkaissutkaan työmeilejä, jo eilen sovittiin perheen kanssa, että tänään lähdetään jonnekin kaikki yhdessä. Aluksi oli tarkoitus hypätä vaan fillareiden selkään ja ottaa eväät ja uikkarit matkaan ja ajella jonnekin rannalle. Mutta aamulla, kun suuntia vertailimme, joita täällä saarella on tasan kaksi, joko Niksaareen ja Ulkoluotoon päin, jotka olemme kolunneet jo kulumiseen asti, tai tästä mantereen suuntaan jonne saa polkea ensin kymmenisen kilsaa, että pääsee edes ns. isolle tielle ja sieltäkin olis matkaa kymmeniä kilsoja uusiin paikkoihin, joten ajattelimme, että ehkäpä otamme kuitenkin valkoisen peltiratsumme ja teemme autoreissun jonnekin jossa pääsemme kävelemään. Idea kannatti ja suunnaksi valikoitui Tammisaari! Tammisaari ehkä osaksi siksi, että meidän saaren kauppa-posti-ravintolan pitäjä Tony on ostanut sieltä itselleen “palan saarta” eli leirintäalueen käsittävän Kopparön jossa on leirintäalueen lisäksi venepaikkoja, ravintola ja paljon muuta, ja halusimme tottakai käydä katsomassa millainen paikka oikein on ja onko siellä yhtä hyvä ruoka kuin täällä meidän Tiirannassa! Tammisaari on…

Särkisaloa kutsutaan Finbyksi, mutta Finby on myös yksi kylä Särkisalon Isoluodossa. Särkisalo sijaitsee eteläisessa Suomessa, Saaristomeren rannikolla ja käsittää yhteensä 119 saarta sekä kaistaleen mannerta. Suurimmat saaret ovat Isoluoto, Ulkoluoto ja Pettu. Aikojen alussa Särkisalo on ollut meren pohjaa ja siitä syystä (vakituinen) asutus tänne on tullut verrattain varsin myöhään, n. 1100-1200-luvulla. Pronssikautisesta (1700-500 eaa.) asutuksesta kertonee reilut kymmenen hiidenkiuasta jotka sijaitsevat Särkisalon korkeimmilla kallioilla (Puosinmäellä 3 kpl, Suutarkylässä 1, Finnarvissa 1 joka on tuhottu, Mikonhuhdan niityllä 1, Mondolan metsässä 2 kpl, mutta näistä ehkä kattavammin myöhemmin). Särkisalo on luultavasti saanut ensimmäiset vakituiset asukkaansa Kemiön saaren ja Läntisen Uudenmaan kanssa samaan aikaan. Maahanmuutto alkoi n. 1100-luvulla. 1200-luvulla Suomi oli jo osa Ruotsin valtakuntaa. Kruunulle uudet tilat merkitsivät lisää verotuloja ja tästä syystä Kruunu kiirehti erämaiden raivaustoimintaa. Varsinais-Suomen kuninkaankartanot olivat ruotsalaisia siirtokuntia suomalaisilla seuduilla. Ensimmäinen maininta seudulta jolla Särkisalo sijaitsee on 12. kesäkuuta 1329, kun Olle Före, Haquinus/Håkan de Sekkiaesalu ja…

Sain vinkin vedellä täyttyneestä louhoksesta Kiskossa, jossa voi kuulemani mukaan uida ja sukeltaa. Käväisimme sitä katsomassa. Louhokseen kuuluu kolme vedellä täyttynyttä louhoskuoppaa joista yksi on aidattu ja toinen on sorafirman alueella. Kolmas louhoskuoppa on yleisen tien varressa eikä siinä näkynyt kieltomerkkejä. Tämän rannalle siis pysäytimme automme 🙂 Louhoksista ei juurikaan löydy netistä tietoa muuta kuin maininta “Viiari” joidenkin kaivosluetteloiden yhteydessä. Alueella on kuitenkin louhittu kalkkikiveä jo 1940 luvulta lähtien ja nämä vedellä täyttyneet louhokset mainitaan erään lupahakemuksen yhteydessä. Vesi on kauniin turkoosia ja houkuttelee uimaan. Kuoppaa käytetään sukelluksiin ja alkupään syvyys oli muistaakseni noin 11 metriä. Kuoppa syvenee toiseen päähän jossa oli muistaakseni jotakin parikymmentä metriä syvää ja joku pikku onkalo jonne voi sukeltaa. Alla olevalla videolla näkyy meille yhdellä kerralla sattunut onnettomuus, jossa Pontus raapaisee Jonin kännykän ja se vajoaa syvyyksiin kuvaten vielä jonkun aikaa. Kännykkä oli vedenpitävässä suojapussissa ja selvisi uppeluksista täysin ehjänä. Kiitos kuuluu Sukellusseura Simpun…

Uusi kotipaikka Förby ei ole lainkaan hullumpi valokuvaamisen kannalta! Kotoa meren rantaan n.900 metriä matkaa ja talon takaa alkavalta kalliolta mahtavat näkymät, nyt kuitenkin kävästiin autolla ihan kokonaista 2km päässä kuvaamassa Bastbölen kallioilta Förbyn kaivoksen suuntaan ja Förbyn rannasta merelle päin. Bastbölen kallioilta on mahtavat näköalat merelle päin ja siellä on mitä mukavammat ulkoilumaastot 🙂 Ensin Bastbölen kalliot Sitten Förbyn ranta Ei yhtään harmittanut, vaikka taivas meni pilveen heti, kun aurinko laski 🙂

Härjänvatsan uimarannalta löytyy hyppytornit rohkeimmille sekä kaksi laituria joiden väli on 50 metriä. Rannalla on myös pukukopit, wc, sekä kioski ja sauna. Saunan aukioloajat voi tarkistaa Salon sivuilta. Rannassa on aluksi hiekkapohja, mutta muuttuu nopeasti suopohjaksi.  Hyppylaiturin kohdalla syvyyttä on n. 6 metriä ja pohja on pehmeä suopohja. Lämpötila oli (31.5.2016) pinnassa 21 astetta ja syvemmällä 19 astetta, eli lämmintä oli! Sijainti: Silvantie 2, Kiikala Lähde: http://www.salo.fi/vapaaaikajamatkailu/liikunta/liikuntapaikat/ulkoliikuntapaikat/uimarannat/kesauinti/

Kokkilan esteetön uimaranta Salossa, Kemiönsaarta vastapäätä on ihan kiva pikku hiekkaranta. Paikalta löytyy mukavan kokoinen grillikatos, lentopallokenttiä, lasten leikkipuisto, pukukopit ja laituri, näihin on pääsy aina, lisäksi löytyy lukolliset pukukopit, wc ja sauna joiden aukioloajat löytyvät Salon sivuilta. Vesi oli pinnasta 19 astetta ja syvemmältä 17 astetta lämmintä (30.5.2016) 🙂 Lossi liikennöi aivan rannan vieressä ja tekee rannalle mukavat pikku aallot 😀 Sijainti: Kokkilantie 880 Salo

Mellilänjärvi on kirkasvetisin järvi missä olen koskaan käynyt, jopa Nummijärveäkin kirkkaampi! Laiturin päässä oleva kyltti kertoo kohdassa olevan yli 5 metriä vettä ja silti siitä näkee vaivatta pohjaan, jopa pienet hiekanjyväsetkin erottuu! Järvi on tekojärvi ja sen ympärillä kiertää 18 väyläinen frisbeegolfrata 🙂 Rannalta löytyy pukukopit, wc ja suihku. Kesällä rannalta löytyy myös kioski. Paikka on lasten mieleen siltoineen, laitureineen ja hyppytorneineen! Vesi oli kylmää, n. 12 asteista, kun me käytiin, mutta uskallettiin silti heittää talviturkit! Paikalla sattui olemaan myös pari sukeltajaa 🙂 Sijainti: Huovintie 71 Mellilä Lähde: http://www.loimaa.fi/mellilanjarven-uimaranta_

Käväistiin eilen kävelyllä Kuusiston Piispanlinnan raunioilla. Päivä oli lämmin ja aurinkoinen ja paikalla olikin lisäksemme lintubongari, onkijoita ja grillaajia 🙂 Linna kohoaa Kuusiston saarella mutkikkaan ja vaatimattoman tien päässä. Linnan lähellä on Kuusiston kartano. Raunioiden vierestä löytyy wc:t, grillauspaikka ja laituri josta voi ainakin onkia ja varmaan myös uida. Linnan vierustalla kiertävä kapea hiekkapolku soveltuu myös lastenvaunuille ja rollaattoreille. Piispanlinna rakennettiin alunperin Suomen katolisen piispan turvapaikaksi 1200 luvun lopussa tai 1300 luvun alussa ja purettiin Kustaa Vaasan käskystä vuonna 1528. Aikoinaan linna oli rakennuksena aivan ainutlaatuinen Suomessa. Tutkimuksista on voitu todeta, että linnan rakennusjärjestys ei ollut ihan perinteinen. Ensimmäisenä paikalle on rakennettu länsisiiven kolmihuoneinen yksikerroksinen kivitalo ja kellarityyppinen rakennus koillissiipeen. Muuri ympärille on rakennettu vasta tämän jälkeen. Eteläsiipi, jota perinteisesti pidetään vanhimpana rakennelmana, on rakennettu täällä vasta myöhemmin ja vasta kolmannessa rakennusvaiheessa on sisäänkäynti merenpuolelta tuotu nykyiselle paikalleen. Muurissa on joissakin kohdin vielä nähtävissä kauniit tiiliset kaaret kertomassa aikaisemman ajan palatsipiirteistä, jotka jäivät myöhemmin rakennetun paksumman harmaakivisen muurin alle. Nämä palatsipiirteet…

Kuten Iso-Kiskon uimarannan grillikodan seinässä olevassa lorussakin sanotaan on Iso-Kiskon vesi erinomaisen puhdasta. Syvyyttä järveltä löytyy noin 33 metriä. Rannalta löytyy pukukopit sekä miehille, että naisille sekä iso grillikota penkkeineen. Vesi on kirkasta ja rannassa on hiekkapohja. Ranta sijaitsee Kajalanrannantiellä ja on aika kaukana kaikesta, mutta ehdottomasti tutustumisen arvoinen kohde! Rannalle pääsee muutaman kymmenen metrin mittaisen metsäpolun kautta, joka lähtee heti parkkialueelta. Vesi oli ilmeisesti vielä sen verran kylmää, ettei laitureita ollut laitettu veteen, mutta se ei estä uimaan lähtemistä hyväkuntoiselta hiekkarannalta. Sijainti: Kajalanrantatie 334 25470 Salo Lähde: http://www.jarviwiki.fi/wiki/Iso-Kisko_%2824.023.1.001%29

Perttelissä sijaitsee pieni Hossusjärvi aivan muutaman kilometrin päässä Varvojärvestä. Hossusjärvellä on laiturit, hyppytorni ja pukukopit, järvi on hiekkapohjainen. Sijainti: Hossuksentie 112 Pertteli

Vuohensaari on saari Salossa Satamakadun päässä. Ennen Vuohensaarta on Halikonlahden lintupolku ja pienen sillan jälkeen alkaa itse Vuohensaari, josta löytyy mm. venelaiturit, luontopolku, lähde, kesäravintola, leirintäalue, ulkokeittiö, uimaranta, vesipelastuskoirien  koulutusalue, leikkipuisto, tanssilava, kesäteatteri ym. Heti Vuohensaareen saavuttaessa vasemmalla puolelle venelaitureiden kohdalta metsään lähtee polku jonka varrella on kirkas lähde. Polkua pitkin on mukava tehdä pieni kävelylenkki sisemmälle saareen mistä pääsee kävelytietä takaisin lähtöpaikalle. Polulta on paikoin hyvät näköalat alas Halikonlahteen. Sisemmällä Vuohensaaressa on nähtävillä Joensuun kartanon salaisen pakotunnelin suuaukko. Uimarannalle pääsee parkkialueelta oikealle jäävän pyöreän tanssilavan ohitse menevää kävelytietä joka nousee oikealle metsään, metsän takaa aukeaa uimaranta ja vuorattavissa oleva uimamökki. Uimaranta jää pieneen väylään jonka toisella puolella on Vaisakko ja väylää pitkin pääsee Viurilanlahteen. Rannalta löytyy suihkut ja pukukoppi ja se on oikein mukava ja yleensä rauhallinen uimapaikka. Sijainti: Satamakadun päässä Salossa

Sahajärvi Teijolla on kaunis kaunis luonnonsuojelualue jossa Sahajärven pohjoispuolelta vanhan voimalaitoksen kohdilta lähtee luontopolku lehtometsiin jonka varrella on kauniita puroja, vesiputouksia, siltoja, kiviportaita, lampia ja Sahajärvi itse. Polun päässä on hiekkapohjainen yleinen uimaranta pukukoppeineen ja vessoineen. Metsässä on paljon erikoisia kasveja ja puita, mm. villinä kasvava suuri alppiruusu ja muualta tuotuja puita. Alueella on puro, Ryssänristi niminen lampi, järvipato sekä 1800-luvulla toimineen sahan ja luujauhotehtaan rauniot. Ryssänristi -niminen lampi Jättimäinen villinä kasvava Alppiruusu Sijainti: Vanhan voimalaitoksen parkkipaikka ja luon topolun pää noin Teijontie 16 kohdilla Teijossa Lähde: http://www.teijo.fi/palvelut/nahtavyydet.html

Nummijärvi eli Kerkolanjärvi on kirkasvetinen pieni järvi Salon ja Someron rajalla. Järvellä voi uida ainakin kahdella eri rannalla, joko Salon rannalla tai Someron rannalla jonne pääsee Linkintietä. Kummallakin rannalla on laituri, Salon puolella on myös sauna, kahvio, wc ja Someron puolella hyppytorni ja wc, molemmilla rannoilla on pukukopit. Paikalla on ollut aiemmin mm. Keidas-niminen tanssilava. Salon puoli: Someron puoli: Sijainti: Järvitie 91  25340 Kanunki Lähteet: http://fi.wikipedia.org/wiki/Nummij%C3%A4rvi_%28Salo%29 http://www.visitsalo.fi/haku/yritys/450 http://www.jarviwiki.fi/wiki/Nummij%C3%A4rvi

Teijolla sijaitseva Hamarijärvi on erittäin kaunis ja mielenkiintoinen kohde. Järveä ympäröivällä alueella voi nähdä historiallisia rakennuksia, jotka ovat käytössä vielä tänäkin päivänä. Hamarijärvellä on useita uimapoukamia ja kallioita joilta voi helposti pulahtaa järven tummaan suloiseen veteen virkistäytymään. Korkeat paljaat kalliot kertovat jääkaudesta, jolloin suuret jäämassat hioivat ropoiset kalliomme tasaisiksi ja jääkauden jälkeinen meri huuhtoi ne paljaiksi. Kallioilta on upeat näköalat yli Hamarijärven ja paikka onkin mukava päiväretkikohde. Hamarijärvelle saavuttaessa voi ihastella vanhoja rakennuksia ja niiden ympärillä mutkittelevia puroja sekä niiden ympärille levittäytyvää kaunista kasvillisuutta. Sijainti: Hamarijärventie 62 25570 Teijo