Category

Saaristoretkeily

Category

Moikka moi ihana lukijani! Koronarajoitukset ovat suurelta osin purettu ja se näkyy meillä myös täällä saaristossa. Mökkeilijöitä, kalastajia, veneilijöitä ja ulkoilijoita näkyy liikkeellä ennemmän kuin aiemmin koskaan olemme nähneet! Onkipaikkojen lähistöjen tienvierustat on parkkeerattu autoja täyteen, venesatama oli niin täynnä autoja, että omamme tuskin mahtui joukkoon, jne. Ihmiset ovat selvästi liikkeellä nyt kotimaassa ja lähistöllä, koska karanteenista on saatu tarpeekseen ja suurimman osan ulkomaanmatkat on peruttu. Tässä onkin nyt lähimatkailulla edessään ehkä todellinen kulta-aika ja nähdään ketkä osaavat sen tuotteistaa ja ketkä eivät. Korona-aika on yrittäjyyteen liittyen ollut varsin mielenkiintoista seurattavaa muutenkin. On näkynyt runsaasti lopettamisia, mutta myös runsaasti kukoistusta. Korona on laittanut yrittäjien keskseliäisyyden ja vieterin koetukselle! Tämä aika on näyttänyt keillä on kykyä sopeutua nopeasti muuttuviin tilanteisiin ja ketkä jäävät tuleen makaamaan. Olen seurannut aika läheltä useankin eri yrityksen toimia koronan aikana ja huomannut miten jopa samalla alalla olevista yrityksistä jotkut lamaantuivat heti asiakasvirran tyrehdyttyä ja löivät lapun…

Moi. Tänään on ollut ihan paska päivä! Olen jo jonkin aikaa kärsinyt jonkinlaisesta kevätmasennuksesta tai kevät ahdistuksesta, joka on ilmentynyt alakulona, itseinhona ja itse syyttelynä sen vuoksi, että en jaksa juuri mitään, vaikka ilmat ovat olleet aurinkoisia ja päivät mitä kauniimpia! Tämä päivä ei ollut poikkeus. Pitkästä, pitkästä aikaa lapsivapaa viikonloppu ja kevään lämpimimmät päivät. Mikä voisi estää nauttimasta keväästä? No ihan kaikki! Arki lähiaikoina on ollut yhtä “viilettämistä”! Ollaan valmisteltu Perniöön varastohotellia eli organisoitu remonttia, valvontajärjestelmiä, sähköasennuksia, Saaren Taika tehtaanmyymälää ja niitä varten on ollut pakollista olla välillä puhelimessa tai tapaamisissa näitä tekevien ihmisten kanssa. Siinä samalla tietty hoitaa korona-arkea kotona ja pyörittää yritystoimintaakin. Tänään oli erään varastotilan tyhjennys ja meidän oli tarve olla paikalla. Samalla oli sovittu mahdolliselle uudelle asiakkaalle esittely varastotiloissa. Kaikki nämä viimeaikojen sosiaaliset kontaktoinnit ovat olleet ihan mielettömän kuluttavia minulle, vaikkei niitä ehkä muiden mielestä kovin paljoa ole ollutkaan 😀 Eräänäkin päivänä soitto remonttifirmalle ja…

Heippa ihana lukijani! Tänään, kauniina aurinkoisena pääsiäislauantaina kävimme ulkoilemassa koronan vuoksi vähemmän ruuhkaisessa maastossa täällä Särkisalon saarilla. Paikka on Särkisalon pääsaaren Isoluodon toisessa päässä sijaitsevan Vähämaan rannassa aivan Kemiönsaarta vastapäätä. Olen ryhtynyt uudelleen julkaisemaan vanhan näe ja koe -sivustoni luonto- ja nähtävyys kohteita, sillä nyt kun koronan vuoksi kaikki matkat ovat pannassa, ovat ihmiset sankoin joukoin tunnetuilla luontopoluilla viettämässä vapaa-aikaansa! Minulla taas sivustollani oli kymmeniä ellei jopa satoja ulkoilukohteita, jotka eivät ole niin tunnettuja ja päätin uudelleen julkaista ne tänne koti saaressa -blogiini, koska ajanpuutteen vuoksi en pysty näe ja koe -sivustoa enää ylläpitämään 🙂 Mutta Lesniemeen siis! Vähämaa on joskus aikoinaan ollut oma erillinen saarensa, mutta nyt se on kasvanut erään matalikon kautta merenpinnan laskiessa yhteen Isoluodon kanssa. Ennen muinoin Isoluodolta Vähämaalle on saatettu kulkea juuri tuon matalikon yli veneillä ja ylityspaikkaa on saatettu kutsua Foreksi (se on muinaisruotsia ja tarkoittaa ylityspaikkaa, siitä saattaa juontaa myös nimi läheiselle kylälle…

Heipä hei ihana lukijani! Vuosi 2019 lähenee loppuaan ja on mukavaa palata hetkeksi tämän vuoden tehtyihin matkoihin, nähtyihin paikkoihin ja koettuihin tunnelmiin. Minne tämä noviisi matkailija yhden vuoden aikana siis kerkesikään? Tammikuussa hemmottelua talven keskelle tarjosi vanhan kotikaupunkini Turun ihana Ruissalon kylpylä. Mikäpä katkaisisikaan paukkupakkasten valloittaman sydäntalven paremmin kuin lämmin kylpylä ja sen upeimmasta huoneesta avautuva talvinen merimaisema saunan lämmöstä ihailtuna! Päivä 1, Päivä 2. Kylpyläkokemuksistamme tämä kuuluu ehdottomaan kärkeen ja mikäli mielit itsellesi palasen luksusta siistissä ja arvokkaassa ympäristössä, on Ruissalon kylpylä valintasi 🙂 Lue juttuni Ruissalon kylpylästä Helmikuussa autolomailimme Kanarioilla, eli Gran Canarialla ja Fuerteventurassa, jonne suuntaammekin taas ensi vuoden helmikuussa uudelleen. Tällä kertaa toki saarihyppelemme myös Lanzarotella 🙂 Katso blogista mikä oli Kanarian hurjin ranta! Maaliskuussa synttäreitäni vietettiin Tammisaaren kaupunginhotellissa, josta oli mukavaa tehdä kävelyretki Hankoniemen luontopolulle 🙂 Tule kanssani lukumatkalle Hankoniemeen ja tutustu Palawan-hylkyyn. Koulujen päättymistä juhlistettiin kesäkuun alussa Krakovassa, jonka mieleenpainuvin ja ahdistavin kokemus oli…

Moikka moi ihana lukijani! Follow my blog with Bloglovin Tänään on ollut jännä päivä, itse asiassa bloggasinkin viimeksi siitä, miten jännitin tätä päivää niin kovin, että menetin yöuneni! No täällä nyt kuitenkin ollaan, Kemiönsaaren Kasnäsissä ja tarkemmin ottaen toukokuussa (2019) valmistuneissa Kasnäsin Marinan mukavissa rantataloissa 🙂 Päivän tehtävänä oli kuvata tällä viikolla Turkista saapuneet aidot käsinkudotut Hamam pyyhkeet ja päätimme kuvata ne sisätiloissa syksyisten jatkuvien sateiden vuoksi. Kasnäsin Marina valikoitui siksi, että tämä on lähellä ja sisätilat ovat kuvauksiin sopivat, eli nykyaikaiset, merihenkiset ja vaaleat 🙂 Pyyhkeitä on mukana 4 pahvilaatikollista, eli niin paljon erilaisia ihania pehmeitä Hamam pyyhkeitä löytyy pian Saaren Taian valikoimista! Marinaan pääsi kirjautumaan neljän aikaan ja se tarkoittaa näin syksyllä, että kuvausaikaa oli tälle päivälle vain reilu tunti. Viiden aikaan aurinko oli jo sen verran laskenut, että valo sisällä oli riittämätön. Joudumme siis yöpymään täällä ja jatkamaan heti kun aurinko nousee riittävän ylös ja antaa tasaista…

Moikka moi arvoisa lukijani! Käväisin tänään Salon sairaalassa TT-kuvassa eli tietokonetomografiassa, jonka avulla koitetaan selvittää onko Essure-implanttien leikkelyoperaatioiden jälkiseuraamuksena asennettu tyräverkko paikoillaan, sillä tyräkivut ovat palanneet saman tuntuisina takaisin. Käväisyksi käyntiä voi nimittää sellainen henkilö, jolle se tosiaan on pelkkä nopea ja huoleton käväisy. Minulle se oli stressaava ja väsyttävä kokemus, jota jännitin jälleen jo useita useita päiviä etukäteen! Soitin jopa osastolle viime viikolla tiedustellakseni ettei kyseessä vain ole samantyyppinen putki, kuin magneettikuvassa, johon en koskaan sitten lopulta pystynyt menemään 🙁 Onneksi ei ollut, mutta palataanpa tuohon parin vuoden takaiseen magneettikuvaamiseen.. Olen ikäni kärsinyt selkäsäryistä ja nuorempana selkätutkimuksissa on ilmennyt, että selkäni on väärässä asennossa ja pahasti notkolla. Nyt vanhempana selkäongelmat ovat aiheuttaneet ilmeisesti hermopinteitä, jotka taas tekevät ikävää raajojen puutumista. Aluksi huomasin sen polkiessani kuntopyörää, kun keskivarpaat alkoivat puutua. Myöhemmin toinen reisi alkoi puutua makuuasennossa ja myöhemmin myös seistessä. Raajojen puutuminen on ajoittain niin rajua, että herään yöllä siihen…

Heippa taas ihana lukijani! Vihdoin saapui viikonloppu ja olimme jo perjantaina päättäneet, että käymme lauantaina jossakin kivassa paikassa kävelyllä. Lauantai aamu koitti ja heräsin jonkin verran miestäni aikaisemmin. Siinä aamukahvia siemaillessa ja suloiselle tuoksuvaa raparperi tuoksukynttilää poltellessa tsekkasin hieman meidän mainoksia ja muutaman sähköpostin. Ne taas väsytti minut niin, että kymmenen aikaan kun aloimme tehdä lähtöä minä jo haukottelin vedet silmissä ja jouduin oikeasti tekemään töitä itseni kanssa saadakseni itseni liikkeelle 🙁 En tiedä mistä tämä väsymys johtuu. Masennuksesta kai, mutta varmaan myös jatkuvasta kipuilusta niiden Essure-implanttien aiheuttamien ylimääräisten vatsaleikkausten vuoksi, joiden jälkeen on vatsakipua ollut oikeastaan jatkuvasti 🙁 Särkylääkettä menee jatkuvasti ja vatsakivut haittaavat myös liikkumista. Toisinaan kipulääkkeiden voimalla pystyy ulkoilemaan, toisinaan ei 🙁 No. Pääsimme kuitenkin lähtemään ja paikaksi valitsimme Kemiönsaarenlla sijaitsevan Purunpään. Purunpäätä kehutaan jopa Kolinkin kansallismaisemia upeammaksi paikaksi ja sitähän se olikin! Purunpäässä ei vielä toistaiseksi ole polkuja eikä opasteita, vaan sinne mennään omatoimisesti omat polkunsa…

Moikka taas ihana lukijani! Elokuu on vaihtunut syyskuuhun ja kevyt usvaharso sumentaa ikkunoistamme näkyvää syyskuun ensimmäisen aamun maisemaa. Elokuun viimeinen vietettiin perheen kanssa Saaristomeren Kansallispuistoon kuuluvassa Sandön saaressa. Tällä kerta siellä oli enää vain muutama muukin venekunta ja iltapäivällä saimmekin olla siellä aivan yksin. Sandön pitkä “hiekkahäntä” Kauniit meriheinät Sandön rannalla Sandön on geologisesti jamaisemallisesti erittäin merkittävä Kolmannen Salpausselänlounaiseen jaksoon kuuluva alue käsittää rantavoimienmuotoileman, loivarinteisen ja korkeimmillaan 20 metriä korkeanreunaselänteen. Lisäksi alueeseen kuuluu erillinen, pienirinnakkaisharjanne. Harjualueella on useita muinaisrantojenterasseja ja valleja, hiekkarantoja ja niihin liittyviä monipuolisiasärkkämuotoja, tuulen synnyttämiä muotoja, sekä etelärinteelläselväpiirteinen kulutustörmä. Päivä oli lämmin ja aurinkoinen, ja onnistuimmekin saamaan luultavasti tämän vuoden viimeiset punat auringosta kasvoillemme, sillä emme tietenkään olleet laittaneet enää aurinkosuojavoidetta; syksy kun lähes jo on 😀 Kotilaiturilla tuttu haikara vinkkasi heipat meille lähtiessämme ja matkaamme siivitti merihanhien äänekäs muuttoaura. Matkalla ei paljon muita veneitä näkynyt. Joutsenperheitä bongasimme kyllä useita! Kauniit valkoiset linnut opettivat nuorukaisiaan elämän saloihin.…

Moikka moi ihana lukijani! Tyttärelläni Veeralla oli eilen tuparit, jonka jälkeen päätimme lähteä iltauinnille ihanalle Lappohjan hiekkarannalle. Ranta on siitä erikoinen, että se on suojeltua dyynirantaluontoa, joka vedessä jatkuu pitkään matalana hiekkapohjana syventyen äkkinäisesti yli 15 metriin! Lappohjan rannat ovatkin olleet suojana useille eri sotalaivoille aina 1500-luvulta lähtien, Venäjän vallan ajan sukellus veneisiin ja niidenkin jälkeen tarjoten suojan itsenäisen Suomen sotalaivoille. Hylkyjä syvyyksistä on löydetty muutamia ja yksi hylyistä on nähtävillä läheisen venesataman rantakaislikossa! Uimaranta on pitkä ja vaalean hiekan peittämä. Sinne kuljetaan hiekkadyynien pohjustaman kuivan kangasmetsän läpi. Vesi oli puhdasta ja lämmintä <3 Lappohjan uimarannalle löytää helposti Google mapsilla ja jos ottaa mäpsistä käyttöön sateelliittinäkymän, erottuu hylkykin pienvenesataman kaislikosta hyvin mäpsillä 🙂

Tervehdys arvon lukija 😊 Kiinnostaako kuvitettu kertomus Saaristomeren kansallispuiston hiekkasaaresta eli Sandöstä? Mikäli vastasit kyllä, niin tässä sitä tulee 😁 Kesä 2019 ja säätermi “käristyskupoli”. Jep. Se on parhaillaan päällämme porottaen pahimmillaan! Täällä Salon ja Särkisalon nurkilla varjossakin on ollut 31-33 astetta, joten mieleen ei juurikaan ole tullut muuta kuin olla veden lähellä! Edellispäivänä kävimme samaisen kansallispuiston Jungfruholmenissa ihastelemassa Saaristomeren suurimpia hiidenkirnuja (lue juttu tästä) ja tänään suuntasimme Sandön hiekkasaarelle, joka on muuten jääkauden muodostaman Salpausselän jatketta 😊 Sandön on suosittu veneilypaikka ja tällaisena hellepäivänä siellä olikin useita venekuntia vilvoitusta hakemassa. Muutama perhe oli telttailemassa ja näkyipä siellä pari koiraakin. Tunnelma lähestyttäessä saarta oli kuin ulkomailta. Komeat purjeveneet erottuivat jo kaukaa ja upeat matalikkoon ankkuroidut moottoriveneet siinsivät rannassa lähemmäs päästyämme. Vaalea hieta ympäröi saarta ja vesi oli lämmintä! Kukin saarella vierailija oli keskittynyt omaan oleiluunsa, eikä ketään tuijotellut toisia kuten yleensä uimarannoilla. Tilaa oli uida, kävellä, tuotekuvata tai palvoa aurinkoa…

Heippa taas ihana lukijani! Jokos “käristyskupoli” alkaa kyllästyttää? Täällä helteisestä paahteesta nautiskellaan joko merellä tai kodin viileydessä. Ulkona ei juurikaan voi mitään puuhata, ainakaan kovin pitkää aikaa kerrallaan! Täällä on ollut mittarissa jo +32 asteen lukemia pahimmillaan ja tällaisina hellejaksoina kyllä tätä meren äärellä asumista osaa arvostaa. Vilvoittavien aaltojen syleilyyn kun voi pulahtaa melkein milloin ja mistä haluaa 🙂 Meillä on poikkeuksellisen puhtaat vedet täällä Särkisalossa. Itse en ole koko kolmen vuoden aikana mitä olen täällä asunut, nähnyt sinilevää. Nyttenkin kukintoja on jo useissa kaupungeissa havaittuna, viimeksi itse havaitseminamme Kemiön vesistöissä, mutta täällä Särkisalossa vedet ovat kirkkaat ja levättömät, ainakin vielä toistaiseksi! Olen haaveillut näkeväni Kemiönsaaren Jungfroholmenin kaksois hiidenkirnun, mutta paikka sijaitsee saarella, jonne ei ole kulua muuta kuin vesitse! Pitkään pelkäsinkin, että pääsenkö sinne ikinä 🙁 Oman veneen hankinnan myötä tuollaisetkin retket onnistuu ja mikäpä ihanteellisempia paikka ottaa muutamia tuotekuvia samalla, kuin kaunis Saaristomeren kansallispuistomme. Aloitimme reissumme kotisatamastamme, eli…

Moikka moi pitkästä aikaa! Artikkeli on alunperin julkaistu vanhassa blogissani elokuussa 2018. Anteeksi, että on mennyt tovi taas, kun olen tänne uusia paikkoja päivitellyt vaikka useassakin paikassa lopulta päästiin kesän aikana käymään! Blogiini on yhtäkkiä tulvahtanut hirmu määrä uusia tilaajia! Kiitos! Olen ymmälläni, mutta todella otettu! Miehen kanssa saatiin jokin aika takaperin viettää ihana aurinkoinen ja romanttinen päivä Jussarössä, vanhalla sotilassaarella. Romanttisen paikasta tekee kaikki sen somat kallionkolot, hiekkarannat, ja kallioille kivillä kirjoitetut rakkaudenosoitukset, katso kuvat niin näet! Olimme nähneet esitteen Jussaröstä, kun taannoin teimme roadtripin Kemiönsaareen ja löysimme Vestanfjärdistä nipun lähialueiden esitteitä. Yhdessä esitteessä kerrottiin Jussarön sotilassaaresta joka nyt oli avattu yleisölle ja jossa sijaitsee erikoinen ranta nimeltään Iron Beach. Ajatus Jussaröön menemisestä kyti mielessä siitä asti ja kerran olimme sinne jo menossakin, mutta miehelleni iski se selittämätön korkea kuume ja reissu peruuntui. Tänään meillä vihdoin oli lapsivapaata kahdenkeskistä aikaa ja päätimme tehdä reissun nyt. Minä jätin puhelimen kotiin…

Moikka moi arvoisa lukijani Me otettiin yhden yön hotellivierailu Kylmäpihlajan majakasta, Raumanmeren edustalta. Tämä olikin tervetullut pikku hengähdystauko alati kasvavaan stressiin, jota en nyt aio ajatella! Kylmäpihlajassa on huoneita kahdeksassa kerroksessa ja meillä on ylin; Aava sviitti. Kokonaisuudessaan majakka on 12 kerroksinen mutta 9. kerroksen näköalatasanne on ylin kerros mihin vierailla on pääsy. Saarella nähtiin lokkien lisäksi muutamia hanhia palleroine vauvoineen sekä hylkeenjäänteiksi tunnistetut nahka ja luut. Muutamia rahtilaivoja on lipunut ohitsemme ja kaunis aava merinäköala lähes joka ilmansuuntaan on ollut juuri niin lumoava kuin odotinkin! Saari on nopeasti kierretty, mutta sen tiheisiin ja lähes silmänkantamattomiin ulottuviin tyrniviidakkoihin olisi helposti voinut kadota kenenkään koskaan löytämättä! Hotellissa ei yöpyjiä taida meidän lisäksemme olla kuin parissa muussa huoneessa alimmissa kerroksissa, mutta veneilijöitä pikku satamaan on rantautunut muutaman veneen verran, joista yksi oli Saksan Hampurista asti! Aava sviitti on viihtyisä ja tilava, ainoa huone tässä kerroksessa ja täältä on näköalat kolmeen ilmansuuntaan isoista…

Tervehdys arvoisa lukijani! Pääsimme perheen kera ihanalle vierailulle historialliseen Bengtskärin majakkaan. Kesä käy edelleen kuumana, 25-32 asteen lämpöjä vailla tuulta ja sadetta viikko kaupalla. Kehokin on jo sen myötä ollut melkoisessa rasituksessa ja lisäksi arjessa on ollut todella paljon sekä henkistä, että fyysistä rasitusta, joten pieni irtiotto olikin enemmän kuin tarpeen! Bengtskärin majakka on pohjoismaiden korkein majakka, sen huipulle johtaa 252 porrasta josta aukeaa komeat, joskin nyt todella kuumat näköalat 😁 Ehkäpä jopa sadat söpöt haahkat olivat tehneet pesiään joka puolelle saarta, jopa roskiksen ja ulkohuussin ihan välittömään läheisyyteen. Oli mukavaa nähdä miten hyvin haahkojen ja ihmisten samanaikainen läsnäolo sujui ja jälleen mielessäni vahvistui voimakas tunne siitä, että meidän ihmisten olisi syytä valinnoillamme ottaa enemmän luontoa ja sen ihania eläimiä huomioon! Olen miehellenikin sanonut tässä lähiaikoina useampaan otteeseen, että olemme oikeasti todella onnekkaita saadessamme luotsata aidosti ekologisia tuotteita valmistavaa- ja luontoa kunnioittavaa Saaren Taikaa, ja että valmistamamme tuotteet ovat saaneet…

Käytiin perheen kanssa tänään ajelulla katsomassa Padvan tarunhohtoista uimarantaa. Padva on melkein näköyhteyden päässä meidän kotisaarista ja ajeltiinkin Padvaa vähän eteenpäin josta lähestulkoon näimme Ulkoluodon eli yhden naapurisaaristamme. Hassuinta Padvassa on, että se ei varsinaisesti ole saari vaikka onkin enemmän avomerellä kuin esim. meidän saaremme Isoluoto, Salon Särkisalossa. Padva on kiinni Bromarvissa ohuella kaistaleella ja Bromarv on kiinni mantereessa. Kummatkin kuuluvat nykyään Raaseporiin. Bromarvista muodostui 1800-luvun lopulla pääkaupunkiseudun ruotsinkielisen väestön kesähuvilapaikka ja sen väestöstä yli 90% puhuu edelleenkin Ruotsia ainoana äidinkielenään. Bromarvissa sijaitsee eräs Riilahden aateliskartano jonka läheisellä poukamalla käytiin Suureen Pohjan sotaan liittynyt Hankoniemen meritaistelu. jonka näytellyn version voi katsoa videona täältä. Padvaan meni kaunis mutkitteleva tie josta oli paikoin ihan henkeäsalpaavan kauniit merimaisemat! Tie kulki välillä korkeilla harjuilla, jotka ovat toisen Salpausselän loppupäätä ja välillä taas ihan rantaviivaa nuollen. Ajavasta autosta näki aivan upeita muinaisrantoja harjujen rinteillä. Muinaisrantojen pyöreät kivet kertovat tässä aikoinaan olleen jäätikön reunamasta. Salpausselät ovat Suomessa sijaitsevia paikoitellen…

Moikkamoi arvoisa lukijani! Tänään nautittiin oikein urakalla, kun ajaa päräytettiin Kemiönsaaren kauniiseen Kasnäsiin ja mentiin sieltä autolautta Auroralla yli Hiittisten saareen Rosalaan. Rosalassa on viikinkikeskus jossa pääsee sukeltamaan viikinkiajan elämään ja näkemään viikinkiajan laivoja, asumuksia, uhripaikkoja, sota-asuja ja aseita, ja paljon muuta! Hiittinen on ollut viikinkien idäntien pysähdyspaikkana ja sieltä on löytynyt Suomen ainoa riimukiven kappale. Viikinkiaikaa on eletty karkeasti n. 700-luvusta 1200-luvulle, maankohoamisen vuoksi Hiittisistä on silloin ollut näkyvissä huomattavasti vähemmän kuin nykyään. Viikingit asuttivat pääasiassa muutamaa kaupunkia Norjassa ja Tanskassa sekä hiukan useampaa Ruotsissa, Suomessa viikinkien ei ole tiedetty asuvan vaikka he vierailivatkin Suomessa tiettävästi usein. Olenpa kuullut, että tarinan mukaan viikingit olisivat kehuneet turkulaisia naisia maailman kauneimmiksi! Monella meillä saattaa silti virrata viikinkiveri suonissa, ainakin mikäli sukututkimuksiin on uskomista 🙂 Kaunis Kasnäs ja sinne johtava mutkikas meren reunoja mukaileva tie valloitti mieleni, mutta autolautalta nähdyt ulkosaariston maisemat ne vasta olivatkin upeat! Vesi oli aavistuksen kirkkaampaa kuin meillä…

Pääsimme tutustumaan kauan suljettuna olleeseen, luonnoltaan erikoiseen Vallisaareen Helsingin edustalla. Matka saarelle taittui JT-Linen vesibussilla joita liikennöidään Helsingin kauppatorilta noin tunnin välein. Saarella on useita kuivakäymälöitä, penkkejä, eväspaikkoja, vesipisteitä ja saarta kiertävä pääpolku sopii myös liikuntarajoitteisille kävijöille, sekä perheille, jotka haluavat ottaa lastenvaunut mukaan. Reitillä on kuitenkin muutamia jyrkkiä nousuja. Vallisaari onkin oiva paikka kesäiselle piknikille jolloin voi samalla tutustua saaren kauan piilossa olleeseen historiaan. Saarella on kaksi opastettua reittiä; Aleksanterin kierros (3km) ja Kuninkaansaaren kierros (2,5km). Vesibussimatka kestää parikymmentä minuuttia ja vaikka olisikin lämmin päivä tiedossa, kannattaa vesibussimatkalle varustautua lämpimin vaattein mikäli haluaa matkustaa yläkannella 😀 Tarkista saaren kahvilatilanne ennen matkaa, luvassa myöhemmin taisi olla jopa laivakahvilakin, mutta meidän käydessämme saarella oli vain käteisellä toimiva kahvila. Vallisaareen saa tulla myös omalla veneellä 🙂 Saaressa vieraillessaan tulee ottaa huomioon pari asiaa. Merkityiltä poluilta ja teiltä ei saa poistua. Saarella on muutamia alueita jonne menemisestä seuraa rangaistus. Tämä johtuu saaren herkästä…

Bengtskärin majakka on Pohjoismaiden korkein majakka. Majakka rakennettiin vuonna 1906 useiden kohtalokkaiden haaksirikkojen jälkeen joista viimeisimpänä höyrylaiva Helsingfors jonka haaksirikon jälkeen Keisarillinen senaatti myönsi rahat ylvään kivimajakan rakentamiseen. Rakennustöissä ahersi 120 työmiestä ja majakan rakentamisessa käytetty graniitti louhittiin Bengtskärin omasta kalliosta. Hankolainen Östergårdin tiilitehdas toimitti Bengtskäriin 448 000 tiiltä, joista ensinnä muurattiin majakan asuinosa. Asuinosan tiiliseinät päällystettiin luodolta louhituilla mukulakivillä. Majakan kiviseinään on myös muurattu majakan piirustukset, perustamisasiakirja ja sen ajan kolikoita. Tämän jälkeen majakan komea pyöreä torni rakennettiin. Tornin huipulle johtaa 252 porrasta! Portaissa on vielä tänäkin päivänä nähtävillä sodanaikaisen kranaatin aiheuttamia vaurioita. Ensi kerran majakan valo syttyi joulukuussa 1906. Se oli Pariisista tilattu petroolikäyttöinen valolaitteisto, jonka tunnuksena oli kolme väläystä joka 20. sekunti ja valo näkyi jopa 20 meripeninkulman päähän! Talvella 1907 majakan ullakolle asennettiin vielä sumusireeni, jonka töräykset kantoivat aina 15 meripeninkulman päähän. Sireeni oli 7 metriä pitkä. Aluksi majakkasaarelle asettui asumaan kolme majakanvartijaa, sumusireeninhoitaja ja majakkamestari perheineen,…